Future Arc #9
Monokuma
on palannut! Trollaamaan kertausjaksolla! 23 minuuttia ja 42 sekuntia pelkkää
kertausta! Kuka sellaista haluaa?!
Stargate SG-1:n uudelleenhattujaksot sanovat hei.
No
ei kukaan, siksi ysijakson alussa nähdään noin minuutin mittainen pikakertaus
viimeisestä murhaleikistä. Se on juuri sopivan lyhyt, jottei se ala ärsyttää
ajanhukkana, ja sisältää pari hassua vitsiäkin, jotka keskittyvät muiden
pilkkaamiseen.
Meneekin vain 23 minuuttia ja 41 sekuntia, huh.
Jos
jotain on kuitenkin sporadisten blogitaukojen vuoksi päässyt unohtumaan,
kertaan jakson hengessä erittäin lyhyesti, missä mennään. Kertauksessa on silti
enemmän yksityiskohtia kuin jaksossa. Käynnissä on viimeinen murhaleikki Future
Foundationin tornitalossa, joka viimeksi teki sortumiskuolemaa. Leikin
osallistujat ovat Hope’s Peakin murhaleikin selviytyjiä ja FF:n haarojen
johtajia. Takapirun henkilöllisyys on yhä epäselvä. Osallistujilla on ranneke,
joka A) nukuttaa kaikki tasaisin väliajoin, jonka jälkeen eräs heistä herää ja
tappaa vain yhden osallistujan, ja B) tappaa käyttäjänsä, mikäli tämä rikkoo
henkilökohtaista NG-koodiaan.
Monokuma keskittyy olennaiseen.
Kuolleita
on liikaa lyhyelle kertaukselle. Kepeät mullat heille silti. Leikissä ovat yhä
mukana kaikki Hope’s Peakin selviytyjät eli Makoto Naegi, Kyoko Kirigiri, Aoi
Asahina ja mitä luultavimmin tornin ulkopuolella vähintäänkin eriskummallisessa
asemassa oleva Yasuhiro Hagakure. Future Foundationin jäseniä on kaatunut kuin
heinää, mutta jäljellä on varajohtaja Kyosuke Munakata, joka tappoi FF:n
johtajan kuultuaan tältä jotain tärkeää ja jolla on jotain Makotoa vastaan.
Kyosuke tappelee lesotuskatanallaan parhaillaan Miaya Gekkogaharan joko
autonomisesti tai kauko-ohjatusti liikkuvaa robottikaksoisolentoa vastaan,
koska alkuperäinen tapettiin kulissien takana.
Pidän lisko-Kyosukesta alkuperäistä Kyosukea vähemmän, mikäli mahdollista.
Kyosuken
kakkosmies on jäyhä Juzo Sakakura, joka on parhaillaan kampeamassa auki
salaovea ulos tornista. Kondiittori ja rakastettunsa tappanut Ruruka Ando
yrittää estää häntä, jottei NG-koodi laukeaisi. Sarjan toisella puoliskolla
vastikään Junko Enoshiman ikeestä karannut animaattori nimeltä Ryota Mitarai puolestaan
roikkuu Kyokon mukana etsimässä rooliaan tarinassa.
Jonkun kristityn puliveivarihihhulin mielestä maailma tuhoutuu ensi torstaina.
Byakuya
Togami on saapunut FF-agentteineen tornin ulkopuolelle raivaamaan tietään
torniin, joka on raivautumassa olemattomiin. Samaan aikaan kaukana toisaalla
valtava Kyosuken mobilisoima laivasto lähestyy Jabberwock Islandia, jossa entiset
epätoivon rippeet Hajime Hinatan/Izuru Kamukuran johdolla odottavat.
Roastausta herkimmillään.
Torni
sortuu, kaikki kuolevat. Ei ketään jäljellä. Danganronpa V3: Killing Harmony alkaa ensi kerralla.
Repliikkiä ei siis sano torni ja rojahda chillaamaan vuorelle.
…Jos
Monokuma trollaa, kai minäkin saan? Tornin sortumisesta en sentään juksannut,
se on menoa nyt. Noin seitsemäntoista vuotta sitten vertikaalinen annihilaatio
olisi ollut mautonta katseltavaa, mutta onhan täystuho nyt kaunista kuin mikä.
Hiro pääsee karkuun hävityksen alta, mutta Togamia tai pukuhenkilöitä ei näy
missään.
Toisaalta olisi upea narratiivis-lemurialainen keskisormi, jos Hiro olisi ainoa selviytyjä ja sarja päättyisi.
Rakennus
vapisee myös sisäpuolelta kuin horkassa. Juzon riesana rimpuillut Ruruka
paiskautuu tärinästä seinään ja menettää tajuntansa. Sortumisen tauottua
nyrkkeilijä keskittyy olennaiseen ja tempoo tuplaovista tiensä vapauteen.
Juzo löytää studioyleisön.
Jaa
että vapauteen?
Ähäkutti.
Ainakin
valtameri alkaa samalla
alkukirjaimella! Koko torni – tai ainakin sen alaosa – on uponnut syvyyksiin,
pakopaikkaa ei ole.
VALTAMERI.
Torni
voi olla entisöinnin tarpeessa, mutta ainakaan kukaan ei näyttäisi päässeen
hötäkässä hengestään. Toivottavasti Togamille ei käynyt mitään, geneerisillä
pukumiehillä ei ole niin väliä. Sisäänkäynnin suunnalta paenneet Ryota ja Kyoko
huokaisevat helpotuksesta. Kyoko epäilee sisäänkäynnin johtavan yhtään
mihinkään, sillä hän on arvannut näkemättäkin, että murhaleikki on tapahtunut
meren alla.
Parempi kuin brexit.
Jaa
miten niin meren alla? Eikö koko konkkaronkka äsken vajonnut sinne? …Ei. Kyoko väittää toverilleen, että he
ovat identtisessä rakennuksessa tornin
alapuolella. En… olisi heti arvannut, aivan mahtavaa! Hämmentävän
uutispommin aikana Juzo koluaa umpikujahuonetta. Hän avaa erään oven ja hämmästyy
kopista, jonka seinä on vuorattu täyteen kytkinkaappeja. Niiden funktio jää
epäselväksi, mutta Juzon irvistys kertoo, etteivät ne hyvästäkään ole.
Ajattelin aluksi napata kuvan kytkinkopista, mutta reaktio on kuvaavampi.
Kyokon
mukaan he olivat aluksi oikeassa tornissa, mutta kun unikaasu tyrmäsi heidät,
heidät kiikutettiin tornin kaksoiskappaleeseen meren alle. Takaumassa nähdään
tästä todiste, sillä ennen murhaleikkiä Sonosuke oli paiskannut uhkauksena
kunainsa kokoushuoneen seinään. Teräase oli kadonnut toisesta kokoushuoneesta.
Ryota huomauttaa näin massiivisen juksausoperaation olevan naurettavaa, mutta
siinä piileekin jutun juju. Koska tornitalon pohjapiirustuksen tarkka kopiointi
on niin älytöntä, on helppo uskoa, ettei mitään ole tapahtunut. Lisäksi
merenalainen murhaleikki estää kätevästi tunkeilijoita – kuten Togamin sakkia –
sotkeutumasta asioihin. Vaikka Kyoko ei tiedäkään oikean tornin sortuneen, voin
vaikka vannoa, että torni sortui varotoimena.
Poninhäntä jäänyt seinän väliin.
Kuka
muka oikeasti näkisi källiin näin paljon vaivaa? Olisiko vaikka Kyosuke
Munakata? Future Foundationin varajohtajahan on ollut vastuussa tornin
rakentamisesta ja tietäisi tasan tarkkaan struktuurin työntyvän kymmeniä
metrejä pinnan alle.
Mutta kuka on epätodennäköisin? Daisaku?
Mitä
muuten Kyosukelle kuuluu? Aasinsilta seuraavaan kohtaukseen! Miaya muljauttaa
silmänsä takaisin kuoppaan ja jatkaa tappelua varajohtajaa vastaan
berserkkimuodon sijasta eliminaatiomuodossa. Toisin sanoen robowaifu hylkää
pyörätuolinsa, työntää ranteestaan esille läpikuultavat teräraajat ja kasvattaa
selkärepustaan solidussnakemaiset tappolonkerot ja ohjuspatterijärjestelmän.
Kuinka animea! Kuinka Danganronpaa!
En tajua mitään, mutta arvostan enemmän kuin Kyosuken katanaa.
Katana-o-vision.
Minä olen Miaya, maailmojen tuhoaja.
Kyosuke
loikkaa ohjusten yli maristen itsekseen kaiken riistäneestä epätoivosta ja
sivaltaa lattialiu’ussa Mechayalta jalat alta. Robo kaatuu valtavassa pölyräjähdyksessä
ja kun sotkun hälvettyä Kyosuke palaa paikalle, jäljellä seisoo Miayan
robottimielessä alaston ja sähköstä rätisevä kuori, jota joku perverssi jossain
varmasti arvostaa. Konstruktion keskiöön on upotettu pieni kännykän näköinen
tietopankki, jossa kerrotaan murhaleikin osallistujista yksityiskohtia. Jos
minulla olisi kärsivällisyyttä, olisin kääntänyt freimeistä japsimerkkien
turhimmatkin yksityiskohdat, mutta tekstitykset auttoivat olennaisessa.
Paljastuipa tästä nimittäin sellaista, että Chisa Yukizomen NG-koodina oli Kyosuke Munakatan kuolema ja Great Gozun
puolestaan mattoon lyönti kolmesti.
Gozuhan oli painija, mutta koodeilla ei ole enää väliä. Näppäriä yksityiskohtia
silti, erityisesti Chisan kohtalon sitominen Kyosukeen.
Varsinkin tyylitajun.
Jos kännykän ottaa tuosta, lasketaanko kourimiseksi?
Kyosuke
repäisee kännykän Miayan rinnasta, vetoaa oikeellisuuteensa ja halkaisee koneen
pituussuunnassa henkilökohtaisessa toivokliimaksissaan.
MIAYA GEKKOGAHARA, FUTURE FOUNDATIONIN 7.
HAARAN JOHTAJAN JA ENTISEN ÄÄRIMMÄISEN TERAPEUTIN ROBOTTIKAKSOISOLENTO, ON
KUOLLUT.
KAHDEKSAN JÄLJELLÄ.
…Jotain
tällaista arvelinkin tapahtuvan ennen pitkää henkilölle, joka on jo kuollut ja
jonka metallisisko on ollut viime aikoina arveluttavalla tuulella Kyosukea (ja
katanaa) vastaan. Jää nähtäväksi, oliko vale-Miayan takana sittenkin joku muu
Monacan lisäksi, mutta taidan olla autonomisen toiminnan kannalla Kyosuken
paljastuttua uhaksi.
Juzo
liittyy isäntänsä seuraan eikä näytä liiemmin piittaavan halkaistusta Miayasta.
Sen sijaan äijää hieman huolettaa Kyosuken jäyhä olemus. Miekkamies mutisee
uhrauksista ja lähtee toverinsa mukaan johonkin.
Ylpeytesi.
Kyoko
puolestaan päättää lähteä etsimään Makotoa. Kun Ryota ei usko hänestä olevan
tässä tilanteessa liiemmin apua, kylmä Kyoko laukoo täysin vakavissaan lämpimiä
totuuksia opiskelutoveristaan, joka on optimisti, ajattelee ystäviään eikä anna
koskaan periksi. Kyoko uskoo Makotoon.
Näinkö nopeasti Sakura unohdettiin?
Hän
on sanomassa muutakin oleellista, kun Ryota huomaa heillä olevan vieraita.
Hiroko siellä?
Aoin ilme ei menisi läpi passikuvassa.
Nelikko
siirtyy varastotilaan lounastamaan. Voin vain olettaa ruokatarpeiden olevan
peräisin täältä. Kaksikot pääsevät ajan tasalle sekä merenalaisesta murhanäyttämöstä
että Togamin saapumisesta. Makoto on massikeisarista huolissaan, koska hänhän
kuuli siskoltaan jonkun tutun kuolevan hänen takiaan. Kyoko ihmettelee Makoton
heikkoutta ja olettaa Kyosuken sanoneen tälle jotain. Olinkin jo miltei
autuaasti unohtanut lattean saarnan latteuksista sarjan alkupuolelta. Makoto
tuntee täällä itsensä avuttomaksi, koska kenties sanoilla ei varajohtajan
mukaan olekaan voimaa.
Miayan voi unohtaa laskuista.
Makoto näyttää tyytyväiseltä avuttomuuteensa.
Kyoko
riisuu hanskansa ja ottaa palovammakädellään Makotoa kädestä. Asia lienee
keskimääräistä tärkeämpi. Makoton voimakkaat sanat silloin joskus muuttuivat
toivoksi, Kyokon ja muiden toivoksi. Nyt etsivä toivoo toverinsa luottavan
itseensä. Toivo tarttuu kuin kulkutauti, ja he muut ovat kyllä tukena
auttamassa. No paitsi Kyosuke ja Juzo.
Oli se Trigger Happy Havocin takkikin hieno.
Makoto on toivon nollapotilas.
Hiro on etätukena näyttämässä peukkua romukasalle.
Huijausta, Aoihan tuossa vain on.
Väliaika!
Väliaika
loppuu!
Kyosuke
ja Juzo etenevät käytävällä, mutta pysähtyvät hetkeksi. Yllättävän nöyrää Juzoa
näyttäisi yhä vaivaavan toverinsa vaitonainen ja ilmeetön käytös. Kyosuke ei
tunnu reagoivan haavoihinsa, mutta samaa voisi sanoa Juzosta, jolla on
peitsireikä olkapäässä. Hän päivittää varajohtajan ajan tasalle Seikon,
Sonosuken ja Koichin kuolemasta. Kyosuke ei kommentoi, mutta lisää Tenganin
kuolleen hänen katanansa kautta.
Tuoli on nyt vapaa.
Juzo
hämmentyy, mutta tulee toisiin ajatuksiin Future Foundationin loistava
tulevaisuus mielessään. Nythän Kyosuke johtaa lafkaa, eikä kukaan tule uhoamaan
tielle. Ainakin Juzo on innoissaan Kyosuken aatteista ja parantuvasta maailmasta.
Hän luonnollisesti on menossa mukana auttamassa.
Ensin kaadamme hallituksen.
Kyosuke
muistaa heidän olleen yhdessä pitkään vanhoina hyvinä aikoina. Siellä oli myös
Chisa Yukizome yhdessä päättymättömässä valmistujaisseremoniassa keväisten
kirsikankukkien katveessa. Edessä itse kullakin loistava tulevaisuus, vanhempaa
sakkia tukemassa. Kyosuke uskoi kykenevänsä muuttamaan maailman ja on yhä sitä
mieltä. Juzo tiesi aina paikkansa Kyosuken tukena. Juzosta ja Chisasta oli
Kyosuken ylväille pyrkimyksille runsaasti apua.
Junko ehti ensin.
Tuki baari-iltojen jälkeen.
Tuolta käytävän perältä asti tuli.
Juzolla
olisi jotain kerrottavaa. Kyosuke luottaa sanojen sijasta tekoihin.
JUZO SAKAKURA, FUTURE FOUNDATIONIN 6.
HAARAN JOHTAJA JA ENTINEN ÄÄRIMMÄINEN NYRKKEILIJÄ, ON KUOLLUT.
SEITSEMÄN JÄLJELLÄ.
Öh,
tuota. Tervemenoa? Ei ainakaan tervettä menoa. Kyosuke työntää tänään rumia
asioita tehneen jatkeensa tuppeen ja poistuu paikalta kiroten katkerasti
epätoivoa.
Mutta kuten jakson alussa mainittiin, kuka maksaa Juzon hautajaiskulut?
Varastohuoneessa
on lyöty päät yhteen ja tuherrettu symppispiirrokset murhaleikin osallistujista
NG-koodeineen. Josko niitä asiayhteyksiä löytyisi? Tuskinpa, veikkaan
tappokoodien palvelevan enemmän juonen käsittämättömiä yhteensattumia. Makoto
muistelee nähneensä Miayan monitorilta kuolleen Tenganin ja erityisesti
papparaisen jättämän veriviestin. FF-johtajahan sälytti maailman toivon Makoton
harteille, mikä lienee melkoinen taakka. Ryota tuntuu olevan omissa ajatuksissaan
maailman toivon suhteen. Eiköhän hän joskus jotain tärkeää tee, viimeistään
päätösjaksossa sitten!
Tähän otokseen tarvitaan kaikki muutkin hahmot liukumaan myötäpäivään.
Ryotalle uskottiin vain kännykkä.
Eikö näyttö pysy käynnissä?
Onko
tarinassa unohdettu joku? Ai niin, pullaneiti Ruruka! Hän otti
sortumishötäkässä osumaa ranteeseensa ja raahustaa parhaillaan toivonsa menettäneenä
käytävällä, kunnes ei enää jaksa. Vähintäänkin hänen tulee prosessoida
itsekseen näkemäänsä. Oikeastaan Ruruka on ihan mielissään, kun ilkimys-Juzo
meni kuolemaan, mutta tuskin sitä olisi tarvinnut todistaa pakokauhun vallassa
läheltä. Ruruka livisti pois murhapaikalta ja on nyt varma, että kaikki
pettävät toisensa. Mitäköhän hän itse meni tekemään mielitietylleen, hmm?!
Huono hetki aivastaa.
Onneksi Rurukalla on puhdas omatunto tai siis.
Olinkin
olettanut Sonosuken koodimurhan osittain päin honkia, sillä takaumassa nähdään,
mitä rakastavaisten välillä oikeasti tapahtui. Salaoven löytänyt Sonosuke liu’uttaa
kirjahyllyn takaisin sen eteen, jotta Rurukalle ei kävisi huonosti. Lisäksi
mestariseppä ansoittaa huoneen tasan samasta syystä. Ruruka toivoo, ettei
Sonosuke koskaan pettäisi häntä. Sonosuke ei koskaan pettäisi häntä. Hehän
sentään rakastavat toisiaan. Ja Sonosuke makoisia leivonnaisia lisäksi. Seppä
välittää enemmän kondiittorista kuin itsestään.
Eli älä käy naisissa.
And dewicious sweets.
Rurukaa
pelottaa, ja likka ojentautuu suutelemaan könsikästään. Poskelle vierähtää
kyynel, kun hän muljauttaa makeisen suusta toiseen. NG-koodi laukeaa, ranneke
helähtää ja myrkky leviää ranteesta kaikkialle elimistöön.
Om nom nom.
Sallitaanko nenän kautta syöminen?
Kyynelehtivä Ruruka
sopertaa pettävänsä Sonosuken, jottei tämä petä häntä ja änkyttää tehneensä
väärin. Sonosuke vastaa murhaajansa selityksiin viimeisellä suudelmalla. Hän
kyllä ymmärtää ja vannoo rakastavansa Rurukaa.
Sydämessä se on oikein.
Ruruka
on linnoittautunut entisöinnin tarpeessa olevaan huoneeseen ja kantaa
kivenmurikoita tukkimaan sisäänkäyntiä. Kyllä sirot kätöset nyt menevät
pilalle, kun niillä on aiemmin veivattu korkeintaan pullataikinaa ja, öh,
Sonosukea. Jotain muutakin menee pilalle, kun pakokauhu on ajanut Rurukan
uuteen nurkkaan. Koska kukaan ei sen kummempaa haloota asiasta pitänyt, se
tuleekin melko suurena yllätyksenä: murhaleikin neljäs aikaraja on käsillä.
Pian on aika nukkua ja jonkun kuolla, koska se on pelin henki.
Kolmannen murhayön jälkeen kukaan ei ole tainnut vilkaista kelloa.
Mikaniksi
Mikanin paikalle pyrkivä Ruruka kompastuu lohduttomaksi mytyksi ja väittää
turhautuneena, kyyneleet silmissä selviytyvänsä. Ruruka Ando ei kuole koskaan.
Aikaraja
on huomioitu varastohuoneessakin, jossa Aoi näyttää pulkkanarukäsiukoille
mallia ja tuuppaa raskaan kaapin tukkimaan potentiaalista murhaväylää.
Pullistelua sivummalta seurannut Kyoko huomauttaa, etteivät he silti ole
välttämättä turvassa. Eipä niistä barrikadeista ole ennenkään ollut hyötyä.
Ryota uskoo murhaajan hallitsevan koko laitosta.
Aoi saa käyttää itsestään monikkoa.
Ei kukaan täällä ole äärimmäinen tiirikoija, mitä oikein horiset?
Kyokolla
on Makotolle asiaa. Asia on yksinkertainen: älä luovu toivosta, tapahtuipa mitä
tahansa. Kyoko pysyy aina hänen rinnallaan. Makoto uskoo, etteivät he häviä
tätä kieroa leikkiä.
Neljäs
aikaraja umpeutuu. Eräs heistä ei koskaan palaa Nyksin kourista.
.
..
…
….
…..
…...
…....
….....
….......
….........
….............
…..................
RURUKA ANDO, FUTURE FOUNDATIONIN 8. HAARAN
JOHTAJA JA ENTINEN ÄÄRIMMÄINEN KONDIITTORI, ON KUOLLUT.
KUUSI JÄLJELLÄ.
Odotin
lopputekstejä, sainkin hereille säpsähtävän Makoton. Arpaonni ei osunutkaan
heidän kohdalle, jotain hyvää sentään! Aoi huomaa myös olevansa elossa. Hänen
hieno barrikadinsa on yhä pystyssä. Ryota nousee vaitonaisena myös.
Katto vain kadonnut.
Kyokon
heräämisessä kestää hieman kauemmin.
.
..
…
….
…..
…...
…....
….....
….......
….........
….............
…..................
KYOKO KIRIGIRI, FUTURE FOUNDATIONIN 14.
HAARAN JOHTAJA JA ENTINEN ÄÄRIMMÄINEN ETSIVÄ, ON KUOLLUT.
VIISI JÄLJELLÄ.
Jaa
niin mikä juonipanssari vanhoilla hahmoilla?! Ja mikä parasta/pahinta, tämä on täysin Makoton syytä, koska Kyokon
rannekkeessa skrollaa syyttävä NG-koodi nimeltä ylitä neljäs aikaraja Makoto Naegin ollessa hengissä. Monaca oli
koko ajan oikeassa, sillä joku Hope’s Peakin selviytyjistä kuoli Makoton takia.
Monacalta terveisiä.
Kuten
arvata saattaa, tulvaportit murtuvat silkassa epäuskoisessa tunnekuohussa.
Erityisesti Aoin parkuminen on melkoisen raastavaa kuultavaa alkukielellä.
Syyllisyyspyörteeseen vajonnut Makoto ei käsitä, miksei Kyoko sanonut
tilanteestaan yhtään mitään. Etsivähän tiesi alusta asti kuolinhetkensä ja
tähdensi koodisäännön paljastuttua, ettei koodeja kannata välttämättä kertoa
eteenpäin.
Antaa
kyynelten tulla, mutta Kyosuke ei odottele. Varajohtaja ottaa muihin yhteyttä,
mutta käytännössä viesti on suunnattu Makotolle. NG-koodikännykkää pläräilevä
Kyosuke kysäisee, mahtaako Kyokon kuolinsyy olla tiedossa. Hän muistuttaa
latteuksien turhuudesta aprikoiden, kumman heistä toivo mahtaa olla kovempaa
tekoa.
Tuli huomattua.
En osaa vieläkään olla mitään mieltä Kyosuken latteuspuheista.
Äärimmäinen
toivo muistaa Kyokon sanat, nielee tuskansa ja terästäytyy tulevaisuuteen.
***
Tämäpä
oli poikkeuksellisen rohkea veto Future Arcilta. Kokonaista neljä kuolonuhria
yhdessä jaksossa! Kaksikin olisi riittänyt. Melkein ennenkuulumatonta, jos ei
oppilaskunnan verilöylyä lasketa, mutta ainakin arvostus aavistuksen
säästöliekillä ajelehtinutta tulevaisuutta kohtaan nousi hulppeasti. Ei enää
perinteistä vainajaa per jakso, sillä näköjään mitä tahansa voi tapahtua, eikä
väkeä ole enää liiemmälti leikissä mukana, vain Makoto, Aoi, Ryota, Kyosuke ja
tavallaan Hiro. Kai nyt Hirollakin on ranneke ja NG-koodi? Ainakin olen alusta
asti uskonut, että hän on yksi murhaleikin jäsenistä. Esiintyyhän heppu
alkuteksteissä, jonka jäsenlaskurissa ei olisi järkeä ilman häntä.
Ennen
kuin alan ruotia tuoreita vainajia ja vääjäämättömiä shokkivau-reaktioita, on
välttämätöntä kommentoida sortuneen tornin källiä, joka oli vetona nerokas.
Jalat vetäistiin mukavasti maton alta tajuttuani, ettei murhaleikki tapahdukaan
tornissa, vaan sen alla! Vastaavia päräyttäviä tilajekkuja on tullut vastaan Goodbye Despairin huvitalon lisäksi Zero Escape -pelisarjassa.
Kuten
jaksossa huomautettiinkin, tornin kopiointi on logistisesti aivan älytön
urakka. Alue on tietenkin tietyiltä osin rajattu, mutta on tänne kopioitu
ainakin yksi kerros käytävineen ja huoneineen, avoin aula kulkusiltoineen ja
teollisuushalli, jossa Seikoa kiusattiin varjoilla. Minulle ei ole vielä
muodostunut yleiskuvaa, mikä käytävä johtaa mihinkin huoneeseen, ja tuskin se
on animaatiossa edes olennaista, mutta tuntuu murhaleikkialueella olevan silti
kokoa. Jos Kyosuke tosiaankin rakennutti tornin merenalaisen osuuden pelkästään
murhaleikkiä varten, on hänellä selitettävää.
Ei
sillä, etteikö Kyosukella olisi muutenkin selitettävää. Robo-Miayan murha nyt
menee vielä pitkin hampain vähintäänkin itsepuolustuksena, vaikkei tarvitse
edes kysyä, olinko enemmän Miayan vai Kyosuken puolella kahnauksessa. Kepeät
synteettiset mullat kuitenkin Miayalle. Sopii olettaa, että hänet luotiin
loputtoman Monokuma-armeijan seassa Towa Groupin tuotantolaitoksessa, koska
Monacahan hänet järkkäsi FF:n riveihin ja murhaleikkiin vakoillakseen Makotoa.
Berserkkieliminaatiomoodit lipsuivat jokseenkin överiksi, mutta niin kai
pitääkin, kun Kyosuken katana on vastassa. Katana ei edes ärsyttänyt niin
paljon kuin viime kerralla. Tyhmyyksiinkin turtuu. Tavallaan Miayan kohdalla
koettiin tuplamurha, sillä hänen äänisoftansa eli Usami/Monomi on myös poissa
iäksi.
En
osaa sanoa, oliko Juzon kuolema varsinaisesti menetys, mutta hänen kohtalonsa
kohdalla ihmettelin kunnolla, mitä helvettiä Kyosuke oikein touhuaa. Hän tappoi
kenties läheisimmän ystävänsä ihan tuosta vaan, vaikka jälkeenpäin sapettikin.
Koska mustasilmäisen psykopaatin NG-koodi on yhä pimennossa, Juzon kuolemassa
on vain silloin järkeä, jos koodi pakotti Juzon kuolemaan. Oikeastaan Kyosuken
ajojahti kävisi täydellisesti järkeen, jos NG-koodi pakottaisi hänet
viimeiseksi selviytyjäksi. Mutta miksei Kyosuke olisi Juzon avulla tappanut
ensin muita? Vai kuuliko Kyosuke Tenganilta jotain Juzosta? Melkein arvelen
Juzon yrittäneen kertoa heidän olevan veden alla, mutta olisiko siinä ollut
tarpeeksi syytä murhaan? Kenties, koska Juzo ilmeisesti tiesi, miksi Kyosuke
tappoi hänet.
Kyosuken
ja Juzon yhteinen kohtaus oli kyllä tosi hyvä, yllättävänkin avoin. Siinäkin
mielessä, etten aistinut sen olevan laskelmoitua kuoleman alkusoittoa. Kaikille
ilkeä nyrkkeilijä oli yllättävänkin nöyrää poikaa toverinsa seurassa. Oli hauskaa
seurata äijän intoilevan FF:n uudesta alusta. Saatiinpa Kyosukenkin teoille
edes jonkinlaista oikeutusta loistavan tulevaisuuden luomisen puolesta. Olisi
kyllä kaiken huippu, jos Kyosuke onkin koko ajan ollut oikealla asialla, sillä
syntilistaan on tullut taas merkintöjä. Menisi jo hoitoon, silmät eivät näytä
järin terveiltä.
Myöskään
Rurukan todella rumaa kohtaloa en laskisi suureksi menetykseksi, koska onhan
ämmä melkoinen omaa etuaan ajava häijyläinen ja tapatti viimeksi Koichin. Ei
siinä hurjasti kaatuilusöpöily ja kolmannen persoonan itsestä käyttäminen
(ainakin japsiraidalla) auta irtopisteissä. Olin jo sarjan alussa melko varma,
että jos Sonosuke kuolee, Ruruka menee pesuveden mukana ennen pitkää. Olin
kyllä hyvilläni ja yllättynyt lämminhenkisestä takaumasta, joka toi edes jotain
järkeä chillailuhuoneen ansahelvettiin ja ennen kaikkea Sonosuken kuoleman
yksityiskohtiin. Turhan kyynisesti suhtauduin tapahtumiin kulissien takana,
sillä ihan ymmärrettävästi seppä kuoli. Tyttöystävä sen sijaan jäi
jonkinlaiseen petospsykoosiin, sillä eihän nyt toki kukaan häntä petä? Seikokin
perhana meni pettämään menneisyydessä.
Rurukan
kuoleman ymmärrän siinä mielessä, että aikarajan umpeuduttua joku heistä tappaa
toisen, ja jonkun oli kuoltava. Hän siis pääsee samalle listalle Chisan, Great
Gozun ja Seikon kanssa, mutta mitä pidemmälle varsinainen leikki etenee, sitä
omituisemmalta Sen Oikean Murhaajan henkilöllisyys tuntuu. Kuka se enää voisi
olla? Joo, Kyosuke toki, sillä Kyosuke on persiistä, mutta jos ilmeisin
vaihtoehto unohdetaan, muita ei pahemmin ole. Makoto, Aoi ja Hiro ovat sitä
vanhaa koulukuntaa, jonka pahistelu olisi liian paksua, joten jäljelle jää
Ryota. Passiivinen, ahdistunut Ryota, jonka pitäisi vielä joskus sankaroida,
jotta hänen juonikaaressaan olisi jotain tolkkua.
Jos
Danganronpa 3:a ajattelee
kokonaisuutena, voisi tietenkin olla, että Despair Arcin aivopesuteema
kantautuu tulevaisuuteen ja joka kerralla eri tyyppi herää ja aivopestään
murhaajaksi, jotta pakka sekoittuisi. Miksi muutenkaan joka käytävällä ja
huoneessa on niitä Monokuma-monitoreita? Miten murhaaja edes pääsisi huoneesta
toiseen ja löytäisi uhrinsa? No, Kyosuke tietäisi rakennuksen salat. Jos oikein
lähdetään saivartelemaan, säännöissä ei ole otettu kantaa itsemurhiin. ”Tapa
itsesi”, kuiskii epileptisesti välkkyvä monitori heränneelle. Olisiko Ryota
siis kaiken takana, kun kaikkiin aistionkaloihin työntyvä anime on
periaatteessa hänen syytään Junkon suunnitelmien jäljiltä? Jostain kumman
syystä arvelen silti ulkopuolisen tahon olevan asialla, sillä lievää kusetuksen
makua tässä leikissä alkaa olla fiksujen vaihtoehtojen loppuessa kesken.
Eikä
kukaan niitä vaihtoehtoja enää selvitä, sillä äärimmäinen etsivä on kuollut.
Potkikaa vain palleaan ja kulkusille, käsikirjoittajat, sillä vanhojen tuttujen
valekuolemilla on kiusoiteltu ennenkin. Aoi humpuukikuoli leikkiveitsellä ja
ketsupilla, koska Monaca vain trollasi Miayana. Kyoko kuoli jo kerran unessa ja
tuli riivaamaan uniani. Ellei tarina lätkäise pöytään vielä kolmatta källiä,
mikä voisi olla metailun puolesta mahdollista, nyt se taitaa olla neiti etsivän
menoa lopullisesti. Koodimyrkky on nimittäin melkoisen tykkiä tavaraa, kysykää
vaikka Daisakulta, Sonosukelta ja Koichilta.
Kyokon
tapauksessa kuolemaa kovempi pala oli sen ehto: Makoton selviytyminen hengissä
tähän asti. Kyllä on kiero temppu, jossa on hyvin paljon samaa kuin Chisan
koodissa, jonka mukaan Kyosuke ei saa kuolla. Jakson nimihän on You Are My
Reason to Die, tuskin sattumalta. Makoto ja Kyoko eivät olisi selviytyneet
hengissä loppuun asti. Kyoko tiesi tämän, alusta asti, ja piti asian omana
tietonaan. Vasta lopussa hän uskoutui Makotolle ja kertoi, kuinka tärkeä tämä
oikeasti on, kuinka oleellista on olla luopumatta toivosta. Ja selvitti siinä
sivussa tärkeitä yksityiskohtia murhien ympärillä vielä kun ehti. Kyokon
avautumiset olivat muutenkin jakson suosikkihetkiäni, vaikka niistä tavallaan
huomasikin, että kohta taitaa tulla runtua. Mutta kuka oikeasti jaksaa pitää
kirjaa hahmojen ruutuajasta korreloiden sitä kuolinhetkiin? Voin silti sanoa,
että Juzon kuolema tuli täysin puun
takaa.
Vaikka
jakson lopussa lähinnä itkeskeltiin ja Kyosuke lesotti kylmästi minkä ehti,
kuvamateriaaliin tarttui yksityiskohta, jota en synopsiksessa kirjoittanut
auki. Etsivä jätti jälkeensä muistivihkonsa, joka lienee tässä vaiheessa
tarinaa oikea Sudenpentujen käsikirja. Viimeisen murhaleikin salaisuudet
löytyvät ihan varmasti kansien välistä Kyokon perintönä muille.
Olen
ymmälläni, turhautunut ja erittäin utelias jatkosta, sillä tämähän muuttui
jälleen oikein mielenkiintoiseksi. Oli tarina ollut kiintoisa ja fania
miellyttävä ennenkin, mutta näin tapahtumarikas jakso piristi kunnolla ja jätti
ihmettelemään, voiko parissakymmenessä minuutissa tapahtua näinkin paljon.
Yksittäisenä jaksona ehdottomia sarjan kohokohtia, vaikkei oppilaskunnan leikin
kukistamiseksi ole mitään asiaa.
Ei
katsojaa saa näin kiusata rakkaiden hahmojen kuolemalla! Olisi vain
kohtuullista herättää heidät henkiin. …Sillä jokin Kyokon kuukahtamisessa
epäilyttää. Jos hän tiesi joka tapauksessa kuolevansa, kai tässä oli runsaasti
aikaa keksiä jotain rannekkeelle? Et nyt petä minua tuonpuoleisessa, neitiseni!
Oheisesta
linkistä selviää, onko vääristä mielipiteistä syytä kuolla: