112 - Luku 1, Deadly Life, osa 1

Mahirun ulvahdus on sydäntäsärkevä ja Nekomarulla on toisenlainen hätä. Muutkin ovat järkyttyneitä: Teruteru ölisee ja Ibuki vaahtoaa. Mutta kuka meistä bluffaa vakuuttavimmin? Monokuma tupsahtaa kuokkimaan ja vahvistamaan mukamas kauhuissaan, että täällä on todellakin tapahtunut murha, josta vastuussa on joku heistä. Ei kai Togami olisi voinut muuhunkaan kuolla naama vääristyneenä.


Huuto kesti ainakin puoli tuntia.


WHAT IS SHIIIIIIIIIITTTTTT!?!?


Samanlaista tekoverta kuin Ibukin keikoilla.


Oli jo aikakin.


Ei naamaa tuosta näe.

Nagito ei voi uskoa, että tämä alkaa taas. Hajime älähtää karhulle valehtelusta ja tajuaa sitten itsekin lopullisesti Togamin kuoleman. Peko ryntää paikalle todistamaan tapauksen, josta hän joko on tai ei ole vastuussa. Ainakin epäusko on vakuuttavaa. Missäs sinä olit? Chiakikin on päässyt takaisin pestistään, joten Monokuma laskeskelee vain Fuyuhikon uupuvan. Hän informoi mafiosoa virallisella ruumiinlöytöilmoituksella, joka kuuluu Jabberwockin joka kolkkaan ja hiekkakuoppaan.


Yrititkö listiä jonkun muun?


Mafia operoi etäällä muista.


Tietty aika määrittyy täysin Hajimen oivallustahdin mukaan.

Hajime tunnistaa ilmoituksesta luokkaoikeudenkäynnin ja päättelee hämillään, että nyt heidän tulee selvittää Togamin murhaaja. Aivan niin. Monokuma neuvoo Mahirua olemaan reagoimatta voimakkaasti, jotta epäilykset eivät nouse. Tästä huolimatta Nagitokin hajoilee, ettei tällaista voi tapahtua. Olisihan seitsemäs oikeudenkäynti kova pala Makotolle, ei siinä mitään. Ja nyt lähti vielä vanha tuttu, jos hän vanhan tuttunsa edes muistaa.


Where there’s a kill, there’s a way.


Kävihän viimeksikin.

Monokuma kitisee jo täpinöissään touhua alkamaan, mutta Monomi kiilaa väliin, sillä eihän meidän tule karhua kuunnella. Monokuma ei piittaa tunkeilusta ja puhuu totuudesta isoisänsä nimen, isoisänsä haudan ja isoisänsä lentokoneen nimeen, koska ne rimmaavat englanniksi, koska Monomi saa kauhistella juttua Monokuman isoisästä ja koska Monomi saa juuri nyt turpaansa enemmän kuin koskaan, ihan pää aukeaa pupuraukalta. Seuraavalla kerralla se varmaan irtoaa.


Alkoi jo viime tarinassa.


En kuuntele Ondoren valheita.


Oliko hänenkin nimi Monokuma?


Kuoli varmaan.


Oliko sen nimi Monokuma?


Oceanic Bearlines putosi.


Ja näin Monokuma lähti soolouralle.


Paha mieli tulee.

Monokuma poistuu ilmeisesti väljien lattialankkujen välistä ja jäljelle jää kasa epätoivoisia oppilaita ja rusikoitu jänis. Vain Hiyoko on aluksi herra kinkkukäden tappajan selvittämisen kannalla, kun Sonia ei halua epäillä uusia ystäviään. Ei halua Monomikaan. Kazuichi ärähtää pehmo-otusta häipymään. Pitkän kollektiivisen empimisen jälkeen Peko toteaa, että jos he eivät ryhdy murhatutkimuksiin, heidät kaikki tapetaan.


En tiedä, miten epäilystä ja petoksesta saa söpöilyä.


Koska jonkun piti kuolla.


Seuraavalla kerralla Sonia hakee vaihtariksi johonkin toiseen maahan.


Joo joo, kaikki eläimet on tallottava.


Opettajia ei kunnioiteta.


Kaikki on.

Nagito nousee kuopastaan ja ilmoittaa tutkivansa Togamin kuolemaa, josta he eivät ole vastuussa, sillä heidän ei tule tapella toisiaan vastaan vaan nujertaa epätoivo. Chiaki muistaa, että etsiväpeleissä määrätään vartija murhapaikalle. Ehkä hän on pelannut ykkös-’Ronpaa. Ibuki ehdottaa Nekomarua.


Et vie minulta kaikkea kunniaa.


Nagito ei pääse millään yli epätoivosta.


Tässä valinta on erityisen hauska, koska juoni valitsee sen puolestani.


Ai tämän vuoksi menit Nekomarun tuolle puolelle.


Jotain lirahti.

No ei sitten. Vahva kakka, heikko vatsa. Yllättäen apea Mahiru tarjoutuu vapaaehtoiseksi, sillä ei hän osaa koluta ruumista tai päätellä murhavyyhtiä. Hän saa seuraa Mikanista, joka änkyttää ryhtyvänsä ruumiinavaukseen, jota Monomi pitää julmana. Eipä siis tarvita toista vartijaa ellei Mikan aio sotkea ruumista tunnistamattomaksi.


Tällaiseksi olen hänet mieltänytkin.


Välillä pääsee pamputtamaan mamuja.


Et sitten kompastu Togamiin.

Nagito pitää heitä kaikkia amatööreinä mitä etsiväpuuhaan tulee. Ei kuitenkaan silleen alentuvassa mielessä. Ehkä hän ei myönnä tai muista aiempaa seikkailuaan. Hän kehottaa luottamaan vaistoihin, joilla he pääsevät ainakin alkuun. Teruteru jatkaa tähänkin asti mallikkaasti toiminutta epäuskomantraansa, mutta aikoo silti panna kortensa kekoon tai piiraansa uuniin. Taitaa yhteisistä murhatutkimuksista tulla sittenkin jotain, mutta päävastuu on tietenkin Hajimella. Eikä nyt ole Kyokoa tukena!


Sävelletään biisejä.


Varmasti tappoi itsensä.

Byakuya Togamin murhatutkimukset



Ennen kuin pääsen edes liikahtamaan, Monokuma ojentaa Hajimelle ensimmäiseksi totuusluodiksi tutun turvallisen Monokuma-kansion, jonka toimintaperiaatteet hän mukavana otsona selittää tietämättömälle sankarille. Monomi inisee Monokuman olevan vain itsekäs ja tarpeeton maskottipupu raahataan korvista pois.


Ei mitään stand-up -esitystä nyt.


Monokuma voisi joskus kirjoittaa näihin valheita.


Pikemminkin Motherfucker.


Monokuma on itsekäs kivalla tavalla.


Painukaa jo helvettiin, tämä on vakava murhapaikka.

Hajime katsastaa muodikkaan täppärikansion sisällön (tärkeimpänä yksityiskohtana kymmenkunta puukotusta kurkun ja vatsan välimaastossa) ja astuu kohti tuntematonta. Togamikin jäi tuntemattomaksi ja jotain tärkeää jäi selvästi kertomatta. Hajime muistaa miehen puheet synkästä elämästä ja Monokuman petturipuheet. Lähtikö petturi siis ensimmäisenä vai käveleekö hän yhä keskuudessamme?






Koska Togami ei pitänyt itseään uhrina.


Tuolla ruokavaliolla viimeistään.


Muutenhan poliitikot olisivat pettureita.


…region, resulting in death. Aside from that, the body has no other external injuries, and no chemicals such as poison were detected.

En aio muuttaa tässä jatko-osassa toimintatapojani. Jos paikalla on väkeä, jututan heitä ensin ja tutkin vasta sitten elottomat kohteet. Länsimaisesti vasemmalta oikealle. Työsarka alkaa murhapaikalta eli ruokasalista, tarkemmin sanottuna Gundhamista, joka ei ole reagoinut mitenkään Togamin kuolemaan. Kadonnut helvetinhurtan korvakoru tyrmistyttää äijää yhä. Hajime saa kuulla runollisen tarinan Gundhamista taistelemassa hurmehampaista helvetinhurttaa vastaan jossain aivan toisaalla. Äärimmäinen kasvattaja kesytti mokoman pedon ja sai palkakseen korvakorun yöllisestä taistosta kammottavaa paholaispomeraniania vastaan. Nauroin Hajimen pettyneelle reaktiolle, joka jäi sanomatta.


Sillä oli juoksuaika.

Gundhamia ei murhatutkimus kiinnosta. Hajime ehdottaa, että ehkä hely livahti lattialankkujen väliin. Onhan ruokasalissa matto, mutta se ei kata koko lattiapinta-alaa. Gundham hohottaa ja painaa päänsä puulattiaan. Siellähän se pirulainen luuraa! Seuraava ongelma olisi noukkia se tuolta. Käsi ei koloon mahdu eikä työkalu tuskin yllä. Luovuttaminen ei tule kuuloonkaan, sillä tässä on pelissä maailman ja ihmiskunnan kohtalo. Gundham tuhahtaa ja lähtee pelastamaan maailman. Onnea siihen. Saan totuusluodin, joten lattialankut eivät liene täysin turha yksityiskohta. Tuolta välistähän voisi… survoa jotain terävää.


Ei kai Jum-P pudonnut tuonne myös?!


Joku hamsterijumala ainakin.


Käyn sanomassa kaikille murhatutkimusten päättyneen, sillä tämä on tärkeää.

 

Mahirulla on aivan kauhea olo. Tyttö reagoikin hyvin voimakkaasti murhaan eikä pidä yhtään tästä tilanteesta eikä sähkökatkoshepuloinnistaan. Hajime yrittää piristää häntä ja Mahiru unohtaa koko jutun. Ehkä hänestä on sittenkin hyötyä, sillä kamera napsahteli, kun kaikilla oli vielä kivaa. Digikamerasta Hajime näkee kuvat heti. Niitä on kaksi ja ne otettiin juuri ennen kaiken valon katoamista. Toisessa kuvassa Togami näyttäisi seisovan kaikkein kauimpana murhapöydästä. Kaikki tietenkin liikkuivat suuren pimennyksen aikana ympäri huonetta, mutta kenties vain Togami tiesi, mihin suunnistaa. Hajimelle tulee mieleen pyytää Mahirua selvittämään kuvista, missä kaikki tarkalleen seisoivat. Mahiru ajattelee ihan samaa ja käskee kipakasti minuakin paiskimaan töitä. Olinkin jo kaivannut Mahirua, jonka maailma koostuu valokuvien lisäksi sukupuolten välisestä dikotomiasta.


Hätäilit Togamin kuoliaaksi.


Hihi taidatkin pitää pojista?


Pidätä, Nekomaru, pidätä!


Gundham selvästi nauttii julkisuudesta.


Genocide Mahiru.

Nagiton kanssa Hajime keskustelee Togamin kuolinhetkestä. Ennen sähkökatkosta pomo oli mitä ilmeisimmin elossa, joten kaikesta päätellen hän kuoli pimeydessä. Mutta miksi pöydän alla? Tuskin tappaja olisi häntä sinne kätkenyt, sillä täällä on noin neljä ilmeistä kätköä ja ne kaikki ovat pöytiä. Jotain pimeydessä tapahtui ja ehkä joku kuuli jotain ratkaisevaa, jos näköaisti ei ole vaihtoehto. Hajime viittaa ajatuksissaan englannin pronomineilla johonkin naispuoliseen otukseen, joten enköhän ennemmin tai myöhemmin keskustele sellaisen kanssa.


Hear hear.

Mikanilla piilee kaiken änkytyksen alla itseluottamusta, sillä hän aikoo hyödyntää ammattitaitoaan. Hajime pyytää häntä rauhoittumaan, sillä kaatuilu on yhä tuoreessa muistissa. Muistutus ei varsinaisesti kohenna Mikanin itseluottamusta eikä Hajime käsitä, miten hoitsu päätyi hassuun asentoon. Mikan muistaa liukastuneensa pimeydessä mattoon ja häntä niin nolottaa. Taideasento pelkistyy totuusluodiksi, mutta en osaa edes arvata, miten Mikanin kaatuilu liittyy Togamin kuolemaan. Voi se olla hämäystäkin. Muistan ainakin Trigger Happy Havocista muutaman luodin, joita ei käytetty missään, kuten Kyokon isän luut lahjapaketissa.


DO IT


Olen nähnyt Internetissä pahempaakin, vaikka en ole googlannut vielä kuvia Mikanin asennoista.


Näky pitää valveilla ikuisesti.



Se toinen duralumiinisäiliö on ruokasalin vasemmalla laidalla hyvin lähellä Togamin kuvaan taltioitua olinpaikkaa. Nyt se on auki. Hajime mainitsee aluksi pampun ja pippurisumutteen, mutta tunnistan kuvasta myös hanskaparin ja kepukan, jonka on oltava etälamautin. Nämä esineet tuskin liittyvät murhaan, sillä Hajime kiinnittää erityisesti huomiota tyhjään muovikoteloon. Tajusin muodosta välittömästi, että se piti sisällään pimeänäkölasit, mutta annan Hajimen olla fiksu omaan tahtiinsa viimeistään oikeudenkäynnissä. Viimeinen yllätys ei ole varsinaisesti yllätys, sillä Togamihan kertoi siitä. Pienellä avaimella avataan takavarikoitujen esineiden laatikko. Koska avain ei ole kateissa, Hajime arvelee, ettei takavarikoiduilla esineillä murhattu ketään. Laatikon tausta onkin merkillisempi. Togamin varovaisuus tuntuu menneen överiksi… ellei sitten hän tiennyt, että tänä yönä tapahtuisi.


Joku on käynyt vartijakoulussa.


Oculus Rift varastettu.


Tuolla avaimella tapettiin.



Ruokaa notkuvat pöydät eivät liity mihinkään eivätkä liioin suljetut ikkunat, vaikka niiden vuoksi tänne ei päässyt edes kuunvaloa. En etene aivan vasemmalta oikealle, sillä jätän murhapöydän viimeiseksi. Oikealle seinälle on pultattu ilmastointilaite, johon kiinnitin muutenkin huomiota, sillä sille on pari toimistossa. Hajime muistaa tuplapiippauksen juuri ennen valojen sammumista ja on ylpeä päättelytaidoistaan, sillä eihän täällä muuta mekaanista olekaan. Valojen lisäksi täältä katkesi ilmastointi ja laitteen ajastin on pysähtynyt puolta tuntia vaille keskiyöhön, jolloin Togamin sydän pysähtyi. Ajastimella ilmeisesti vahvistetaan kuolinaika, mutta en malta olla ajattelematta, että toimiston ilmastointivekotin liittyy tähän myös.


Munaton kuolema ja 86 Fahrenheitia.


Kyllä sinusta vielä Kyoko koulitaan.



Murhapöydän äärellä Hajime empii ja katsastaa ensin pöydän päälle. Syrjäisellä pöydällä ei ole ruokaa vaan pöytälamppu, josta ei ollut sähkökatkoksen aikana hyötyä. Muuta järkevää siitä ei irtoakaan, joten on aika testata, miten Hajimen sisukset muljahtavat pöydän alla. Hieman pitää toki huutaa ennen kuin ruostuneen raudan katkuun työntää päänsä. Murhaluolassa on useampikin tutkimuskohde. Aloitan siitä suurimmasta eli Togamin mahallaan röhnöttävällä ruholla. Puukotukset näyttäisivät täsmäävän Mono-kansion informaation kanssa, vaikka Hajime ei rupeakaan kierittämään raatoa kyljelleen. Togamin asento on muutenkin mielenkiintoinen, sillä hän näyttäisi viimeisenä tekonaan kurkottaneen eteenpäin. Tämä päivitetään kansioluotiin.


Kyllähän tuolla ihmisen tappaisi.


Et kai ole elokuvaohjaaja David Flinch?


”…killed by a crow or something.”

Verta on valtavan lammikon lisäksi kaikkialla, myös pesuun menevällä pöytäliinalla, mutta lattiatahran perusteella Togamia ei ole hilattu mihinkään. Toisin sanoen on syytä arvella, että Togami kuoli juurikin täällä pöydän alla, sillä muut todisteet tukevat tätä. Verinen veitsi on se selkeä tappoväline, mutta veren lisäksi siihen on tarttunut kelmeänvihreää maalia. Samaa maalia on pöydän pohjasta roikkuvassa jeesusteipissä. Hajime ei ole niin pihalla kaikesta, etteikö olisi kuullut valomaalista. Lisäksi hän kummastelee, miten veitsi saatiin rakennukseen Togamin turvatarkastuksesta. Tai nuo suhteellisen kookkaat kiikarit, joiden suuntaan rigormortisoituvat kinkkutassut kovasti pyrkivät. Nagito korjaa itsekseen puhuvalle Hajimelle kiikarien olevan pimeänäkölasit. Niitähän oli myynnissä Rocketpunchissa itsepuolustuspakkausten ohessa.


Vatsan sisällä.


Nyt tulee takaumia eräästä ykkösosan katanasta.


Tai antigravitaatioalukselta.


Ei mikään perus-Siwa.





Hajime arvelee tappajan murhanneen Togamin pimeänäkölasien avulla, mutta minusta kovasti tuntuu, että lasit jäivät käyttämättä. Joku olisi muuten ihan varmasti huomannut mustuudessa kiiluvan tekosilmäparin. Pöydän alta paljastui muutenkin kaikenlaista. Teoriani mukaan Togami hommasi Rocketpunchista itsepuolustustarvikkeita duralumiinilaatikkoon ja kävi ruokasalissa kätkemässä pöydän alle pimeänäkölasit ja pöydän pohjaan veitsen, jonka voisi olettaa olevan peräisin Rocketpunchista. Ennen pimeyttä Togami seisoskeli seinän vieressä, jotta voisi seurata sitä puoli huonetta pöydän alle. Hän repäisi pimeässä hohtavasta teipistä veitsen itsepuolustukseksi – nimenomaan itsepuolustukseksi, sillä hän jäisi heti kiinni suorasta taposta tässä huoneessa – ja oli tarttumassa laseihin, mutta lankkujen alla lymyilevä murhaaja ehti ensin ja teurasti viimeisen Togamin niille sijoilleen. Uskoisin teoriani olevan noin muuten aukoton, mutta avatulle duralumiinilaatikollekin pitää olla selitys. Ehkä Togami avasi sen pimeässä ennen liikkumistaan, jos hänelle kävisi jotain.

Ruokasalin antimet ovat melko pitkälti tässä ja Nagito haluaa lyöttäytyä seuraksi, kun arvelee muiden epäilevän häntä. Hajimelle on helppo puhua ja heissä on muutenkin jotain samaa ainakin ajatuksissa Hope’s Peakia kohtaan. Hajime suostuu, sillä kinasteluun menisi liikaa aikaa. Käytävällä Nagito ehdottaa muunkin rakennuksen tutkimista ja kaikille juttelua. Itsekin olisin ehdottanut.


Sellainen protagonistin tuoksu.

Ibuki seisookin heti ruokasalin sisäänkäynnin luona. Hajime ja Nagito keksivät, että häneltä voisi kysyä sähkökatkoksen äänimaailmasta. Luulisi äärimmäisellä muusikolla olevan äärimmäinen sävelkorva. Ja paljon muitakin äärimmäisyyksiä, jotka voin allekirjoittaa. Kyllä Ibuki tietää. Helppoa kuin mutkikas riisivertaus, johon Nagito tarttuu. Pelaajaltahan pimeyden puhujien henkilöllisyydet evättiin kysymysmerkeillä ja vaikka ääninäyttelyn kuulikin, ei ihan kaikkia reploja välttämättä yhdistä saati sitten muista. Pelissähän kaikki puhuivat vuorotellen, mutta oikeasti heidän kyllä luulisi panikoineen päällekkäin.


No eivät kaikki voi olla hyödyksi.


Tällaisella deitti-ilmoituksella luulisi saavan seuraa.


Kuin mätää riisiä todellisuuden kasvoille.

Ensimmäisen puhujan Ibuki muistaa Mahiruksi ja oli itsekin äänessä oikein hienolla huomautuksellaan synkästä tulevaisuudesta. Togamin hämmästys paistaa dialogista läpi ja Nagito tarttuu vainajan viimeisiin epäuskoisiin sanoihin. Miksi ja miten Togami pystyi sanomaan noin? Olettaisin Togamin olleen jo tuolloin pöydän alla. Oliko joku muu kenties nypännyt veitsen pöydän pohjasta? Nagito haluaa palata asiaan myöhemmin ja antaa intoilevan ihqteinin näykkäistä Hajimea, kuten tuli luvattua. Roarrr.


Shhh, Ibuki miettii.


Koko päivän mietit tuota.


Ei kuulunut ”Such ignorance” vaan ”What the hell!? What’s going on here!?” ja “Th-This is…!”


Nyt Hajime on merkitty Ibukin poikaystäväksi. En valita.


…Mahiru: ”E-Everyone, calm down! We gotta stay calm in a situation like this!”
Hiyoko: “Waaaah! Don’t step on my feet!”
Byakuya: “What the hell!? What’s going on here!?” ”Th-This is…!”
Nagito: ”Ow!”
Akane: “Turn the damn lights on! I can’t eat like this, y’know!”
Teruteru: “You guys? Where are you? W-Wasn’t the blackout… just in the kitchen?”
Sonia: “Perhaps the breaker overloaded?”
Kazuichi: “H-Hold on a sec! I’ll go along the wall… and do something about it…!”

Sonia on suunnilleen keittiön oven luona. Keittiön vasemmalla puolella kummallakin puolella käytävää on kaistale erilaista seinää, jonka funktiota vaihtari ei aivan ymmärrä. Nagito paikkaa kulttuuriaukon kertomalla niiden olevan palo-ovia, jotka sulkeutuvat tulipalossa, jottei tuli leviä. Hitto vieköön, en edes kiinnittänyt näihin suurempaa huomiota suhatessani rakennuksessa. Kun nuo ovet menevät säppiin, keittiön ja varastohuoneen siipi eristyy muusta rakennuksesta. …Mutta menivätkö ovet kiinni sähkökatkoksen aikana? Teruteruhan oli silloin keittiössä.


Paitsi jos päätyy tulen puolelle.


Ainakin puliukot saavat pantteja.



Hajime ei kysy Teruterun mielipidettä asiasta keittiössä, jossa pikkupervo väittää olleensa, kun valot sammuivat. Hän päätyi säkkipimeälle käytävälle ja seurasi ääniä ruokasaliin. Edes liesi ei antanut valoa, sillä se on sähkökäyttöinen ja sammui kaiken muun tapaan.


Koskettelit pimeässä tyttöjä, myönnä pois.

 

Teruteru tietää kertoa Aoyamasta ja Azabusta löytymätöntä (tämä sanapari toistettiin varmuuden vuoksi useampaan otteeseen) lihakönttiä tutkiessani sen olevan peräisin maatilan lehmästä, jonka Nekomaru teurasti nyrkillä. Nähtävästi körilään kakkahädän tielle ei pidä astua. Nagitosta liha meni hukkaan, sillä ruokaan koskivat lähinnä Akane ja Peko… ja Togami tietenkin ihan aluksi. Näin paljon Teruterun taitoja siis arvostetaan.


Mitäpä Nekomaru ei tekisi paskomisen vuoksi?


Kaikki vegaanihippejä.



Vilkaisen myös tarvikeluetteloa. Nagito arvelee, ettei murhapaikan veitsi kuulunut listaan eli se tuli mitä luultavimmin ulkopuolelta turvatarkastuksen ohi. Sitä suuremmallakin syyllä veikkaan, että veitsi oli peräisin itsepuolustussetistä. Vaikka kattavalla listalla on ties mitä muuta, keittiöhärpäkkeet eivät taida liittyä tapaukseen. Paitsi se yksi kadonnut paistinvarras, mutta asiasta ei keskustella.


Valmistettiin veitsitehtaassa.



Koska keittiössä ei juuri muuta ole, siirryn käytävän kautta viereiseen huoneeseen, jonka sisäänkäynnillä Nagito pohtii yhä Togamin viimeisiä sanoja. Saastaisessa varastossa on pari johtolankaa. Silityslaudalla on kolme silitysrautaa, jotka Nagitokin näki käydessään täällä etsimässä Togamia, mutta silloin ne olivat päällä. Nyt ne ovat sammuksissa. Tämä kelpaa totuusluodiksi, vaikka en ihan hoksaa yhteyttä. Ehkä ne liittyvät jotenkin sähkökatkokseen tai mahdollisesti rakennuksen sähkövirta kulkee varaston kautta.


Kyllähän nuo pahaenteisiltä näyttävät.



Laatikkovuoressa on aivan liikaa koluamista, joten Hajime jättää boksit rauhaan. Pyykkikorista sen sijaan löytyy verinen pöytäliina. Onko sotku peräisin Togamista? Miksi veriliinoja on kaksi? Tai on niitä puhtaina enemmänkin pyykkikorin viereisellä hyllyllä. Oikeastaan keksin vain yhden selityksen. Tätä koriin dumpattua liinaa murhaaja käytti sateenvarjona, jotta lattialankkujen alta ei valuisi Togamin ruumiinnesteitä niskaan. Ihan varmasti!


Tuo ei kyllä ollut pelkkää vaapukkamehua pelkkää vaapukkamehua pelkkää vaapukkamehua öaaaooaahh.



Takaisin käytävälle. Vessa on yhä lukossa eikä sieltä kuulu vastakaikua Nagiton huudahdukseen. Ehkäpä Nekomaru rymisteli yhtäkkiä avautuneeseen huussiin, sulki sen ollakseen rauhassa ja vaipui suolentyhjennystranssiin, sillä ei heppua ainakaan kartalla näy. Jotain merkillistä käymälässä silti on, mutta jätän paikan rauhaan, sillä toimisto on huomattavasti kiintoisampi kohde.


Joku hermafrodiitti.

Kazuichi ja Peko ovat täällä ja ensimmäinen on vahvasti sitä mieltä, että jälkimmäinen katkaisi sähköt ja murhasi assasiinina Togamin. Mielipide se on tämäkin ja kelpaa todisteeksi, vaikka Kazuichin syytöksissä on minusta jotain hyvin, hyvin epäilyttävää.


Kaikki merkit osoittavat ehkä.



Peko jo arvaakin olevansa epäilty. Kazuichi tenttaa, mihin miekkailija katosi tehtävästään, mutta vastatessaan Peko alkaa voida pahoin ja hoipertelee paikalta lähimpään vessaan, joka Nagiton vinkin mukaan on joko hotellin respa tai oma kämppä. Kazuichi on nyt satavarma tytön syyllisyydestä, mutta Hajime ei olisi ihan niinkään varma. Toisaalta Pekon liikkeitä on vaikea arvailla, kun hänellä ei ole järkevää alibia. Ja onko pahoinvointi feikattua vai johtuuko se Teruterun ruoasta? Ainakin rouvaa pommitetaan tiukoilla kysymyksillä viimeistään oikeudenkäynnissä. Itsehän kallistuisin Kazuichin syyllisyyden kannalle, kun häiskä on syyttelytuulella ja voisi mekaanikkona sohlata rakennuksen sähköt oikosulkuun. Saa nähdä!


Jos et rikkonut kilparataa niin lupauksesi ainakin.


Tähän joku hauska kuukautisvitsi.


Entä kun juoksit eilen aamulla karkuun?

Toimiston lattialla lojuu takavarikoitujen esineiden duralumiinilaatikko. Nagito nappasi ruokasalista siihen avaimen ja selittää Hajimelle, ettei sisälle kurkistaminen taida teknisesti lukeutua todisteiden sotkemiseksi. Loota on täpötäynnä keittiövälineitä haarukoista veitsiin ja paistinvartaisiin ja onpa siellä Kazuichin kallisarvoinen jakoavainkin. Murhaaja tuskin pääsi käsiksi mihinkään näistä, koska avain oli sen toisen laatikon sisällä.


Koska muuten case on closed.


Eiväthän nuo vartaat edes mahdu tuonne!

Oikeanpuoleiselle seinälle on pultattu se toinen ilmastointilaite, jonka ajastin on kytketty Togamin kuolinhetkeen eli puoli kahdeksitoista. Ilmastoinnin totuusluoti päivittyy. En keksi järkevää yhteyttä, kun en ole pahemmin käyttänyt tällaisia laitteita, mutta ilmastointi lienee kytketty rakennuksen sähköverkkoon ja toimiston ja ruokasalin ilmastointia kontrolloidaan samanaikaisesti. Ainakin ilmastointilaitteen säätimeen yltäisi jopa porukan pätkät, mutta sulakekytkin sijaitsee korkealla katonrajassa eikä siihen yllä edes taitettavilla tikkailla. Kazuichi on samaa mieltä. Tosin hän unohti sähkökatkoksen aikana koko sulakkeen, mutta ei hän olisi siihen yltänyt muutenkaan. Jos sulakkeeseen ei ole koskettu, kuka sitten sähköisti maailman?


Munaton Fahrenheit ja 86 kuolemaa.


Tuo on murhaaja.


”Can I get you a ladder, so you can get off my back?”


Liian helppoa!

Ai Monokuma, okei. Kazuichi saa karhun ilmestymisestä slaagin. Ei Monokuma sähköjä katkaissut, mutta kenties hän koki alkukantaista sääliä ja kytki sähköt päälle, jotta kersat eivät törmäilisi päin seiniä koko loppuvuotta. Nallehan näkee mainiosti pimeässä ja lisäksi hänen vartalonsa venyy. Kukaan ei halua nähdä spagettifioituvaa Monokumaa, vaikka hän olisikin reilu ja mukava pallukka. Monokuman poistuttua minusta ja Hajimesta on kohtuullisen varmaa, että kukaan oppilaista ei koskenut sulakkeeseen… ainakaan suoraan. Paitsi ehkä Peko miekallaan, mutta se olisi liian yksinkertaista.


I Wish I Had Duck Feet

Toimisto ja koko rakennus on melko pitkälti paketissa, sillä Nagito ehdottaa seuraavaksi suunnaksi Togamin mökkiä. Ei hän sinne yksinkään uskalla mennä. Hajimen seuraa hän ei pidä vaarallisena, sillä hän ei usko uuden protagonistin olevan tappaja. On helpompaa kuolla uskoen kaikkiin kuin elää epäillen kaikkia. Hajimesta tuo kuulostaa synkältä, sillä hehän puhaltavat yhteen hiileen, jotta voisivat elää. Makoto siirtää soihtunsa eteenpäin.


Ei se mitään, en minäkään usko.


”Valitut lapseeet… Voimanne ei riitä pysäyttämään tämän maailman pahoja henkiääh…!”