115 - Ensimmäinen oikeudenkäynti, osa 1

ENSIMMÄINEN OIKEUDENKÄYNTI



Monokuma tuuppaa Byakuya Togamin murhakäsittelyn käyntiin tutulla sääntökertauksella, jotta möhlimisen seuraukset eivät unohdu. Katosta köysivyyhdin varassa roikkuva Monomi inisee sääntöjä julmiksi, mutta hänen kommenteilleen ei anneta juurikaan painoarvoa. Nagito varmistaa Monokumalta, että heidän keskuudessaan todellakin on tappaja ja saa lisäksi kuulla oikeudenkäyntien olevan täydellisen reiluja. Niin, olihan se viideskin Hope’s Peakissa.


Puhutaan ja joku kuolee.


Kohtelusi ei ole julma.


Tultiin tänne kiistelemään veropetoksesta.


Lähes säikähdin zoomille.


Ainakaan et suosi Monomia.

Monokuman kimeää jyrähdystä aloituksesta ei oikein osata tulkita. Akane on valmis käyttämään nyrkkejään, mutta ei tämä näin toimi. Fuyuhikolla on tuskin ollut osaa tai arpaa alkuyön tapahtumiin, mutta tietää hän sentään Togamin kuolinpaikan ja pitää kaikkia ruokasalissa epäiltyinä. Eihän hän siellä ollut, vaikka Mahiru ajautuukin taas kerran riitelemään hänen kanssaan. Nagito ehdottaa puheenaiheeksi ruokapöytää, jonka alta Togami löytyi.


Tämä voisi olla ohi nopeasti.


Ei siellä orgioita pidetty.


Joku joi itsensä pöydän alle.


Näytön paikka, pentu.

Hajime valmistautuu itsekseen ensimmäiseen tauottomaan debattiin, jonka toimintaperiaatteet eivät ole juuri avuliaan tutoriaalin perusteella muuttuneet, mutta vaikeustasopiikki yllätti silti. Trigger Happy Havocin ensimmäiset debatit ratkaisisi jopa vaikeasti debiili gerbiili, sillä noina vanhoina helppoina aikoina leikki lähti käyntiin vain yhdellä totuusluodilla ja väittely oli tarpeeksi hidasta ja yksiselitteistä, ettei mahdollisuutta väärinkäsitykseen ollut. En siis varsinaisesti ollut varautunut kolmeen totuusluotiin, joista vain yksi on oikea. Olen kohdannut tietenkin ykkösosassa vaikeampiakin tilanteita, sillä tässä on vain yksi oranssi epäkohta tuhottavana, mutta en ensimmäisellä yrityksellä edes tajunnut vaihtaa totuusluotia oikeaan.


Et saa anteeksi.

Pienenä dokumentointimiinuksena debattien dialogi ei enää löydy transkriptistä, mutta uskoisin selviytyväni tästä vaativasta metatehtävästä. Debatointi on muuten visuaalisesti täysin samanlaista, mutta keskustelun eteneminen näytetään nyt lineaarisena janana ja hipari-/keskittymismittari ei koostu enää tähdistä. Tällä kertaa tartun Kazuichin virheelliseen päätelmään Togamin ruumiin kätkemisestä pöydän alle, sillä verta oli vain pöydän alla.


Ja taas mennään.


Kohta tukeudun läpipeluuoppaaseen.


Murhaaja jätti kai johtolankoja, joiden vuoksi jää pian kiinni?!


Kazuichin rakenne muuttunut.


Coonteh kuulostaa hollannilta.


Nyt anteeksi pudotin Vitani.

Nagito vahvistaa faktan, sillä vaikka verta oli kaikkialla pöydän alla, Togamia ei liikuteltu lätäköstä mihinkään. Hiyoko saa irti hupia Kazuichin kämmistä. Ei se mitään, useimmille tämä on ensimmäinen kerta oikeussalissa.


Olisi voinut kirjoittaa Togamin ruhon avulla veriviestin koko lattialle.


Ulos tästä salista.


Hiyokokin tietää, että Danganronpan fanit pitävät muista hahmoista enemmän.

Togamin päätyminen pöydän alle kirvoittaa keskustelua. Hajimesta hänet tapettiin siellä ja Nagito lisää, että Togami kömpi sinne. Mutta miksi? Kazuichista Akanen heitot ovat typeriä, kun rouva tuntuu olevan ihan pihalla kaikesta eikä edes tiedä sääntöjä. Nekomarusta pöydän alle sukeltaminen on järkevä temppu vain maanjäristyksen aikana. Nagito etsisi syytä juhlien järjestämisestä. Togamilla oli selvästi suunnitelma ja saan poimia sen kattavasta totuusluotiluettelosta.


Togamilla on omituisia taipumuksia.


Kauan hänet tunsimme, sinä varsinkin.


Duck and cover!


Pörssikursseja laski pöytäliinaan.


Näppäränä uutuutena neliö nostaa esille Hajimen mietteet.


Makoton Got it -ruudun korvaaja.

Se veitsi pöydän pohjassa. Gundham muistaa Togamin olleen tarkka tappoaseiden kanssa, mutta miten hän äkkäsi veitsen? Tiesikö hän siitä etukäteen? Chiaki ehdottaa, että Togami näki jonkun muun nyhtämässä moraa pöydän alta, mutta Peko on eri mieltä ja hänellä on todisteita. Tuomariotso hihittää itsekseen.


”Minulla voidellaan leipää!”


Sulattanut sen köntiksi.


Aivan kuten siinä yhdessä pelissä, jossa tapahtuu se yksi juttu.


Tuo miekka?


Mehän vain leikimme.

Toisessa debatissa totuusluoteja on peräti viisi, mikä oli ykkösessäkin hurja lukema, mutta oikea vaihtoehto on helppo nakki, vaikka nyt mukaan on ujutettu vääriäkin heikkoja argumentteja. Pidättäydyin liipaisinsormen nytkäytykseltä, kunnes keskustelun loppumetreillä Peko pamautti todisteensa, sillä eihän pimeässä voi nähdä. Annan tietämättömyyden anteeksi, sillä Peko ei varmaankaan käynyt ruokasalissa näkemässä Togamin pimeänäkölaseja.


Come at me, bro.


Gogglet eivät tee mitään.


Kuulostaa epäkorrektilta.


Sen kun näkisi.


Paitsi jos piti silmiä kiinni.

Kun tämä on selv-



 

Mitäs tämä on?! Kertojasetä on aivan yhtä yllättynyt Mahirun ruudun halkaisevasta kiistelystä, vaikka kertojasetä tietenkin valehtelee. Tutoriaalissa kerrotaan pitkän kaavan kautta uudesta minipelistä nimeltä vastaväitteiden välienselvittely (Rebuttal Showdown) ja informaatiota tuli sellaisella tykityksellä, etten tajunnut aluksi tästä hölkäsen pöläystä.

Vastapuolen herkeämättömiä argumentteja tulee sormella tai analogitikulla sivaltaa horisontaalisesti, vertikaalisesti tai diagonaalisesti kappaleiksi totuusmiekoilla, jotta ruudun jakava palkki liukuu hiljalleen kohti vastustajan reunaa. Muussa tapauksessa palkki jyrää Hajimen. Vähän kuin köydenvetoa. Nähtävästi palkkia ei tarvitse pakottaa kokonaan vastapuolen reunalle (jos palkin saa tappiin asti, seuraa DUEL CROSS SWORDS, jossa rämpytetään äksää, mutta enhän minä siinä onnistunut), sillä ajan kanssa keskustelu kehittyy seuraavaan vaiheeseen, jossa Hajime möläyttää jotain ratkaisevaa ja vastustaja keksii uuden argumentin, jonka varassa minipeli jatkuu, kunnes repliikeistä löytyy oranssi heikko kohta.

Tätä repliikkiä ei tule sivaltaa manuaalisesti vaan heikko kohta tulee teloittaa kolmionappulalla oikealla totuusmiekalla, joka tulee valita mittelön aikana. Mielellään alussa. Kaiken kukkuraksi totuusmiekan terä tylsyy joka sivalluksella, joten lyöntejä on rajatusti. Jos kakkosvaiheessa kämmäilee rajusti, joutuu takaisin ensimmäiseen vaiheeseen. On tässä jotain kombokertoimiakin ja jotkut repliikit vaativat useamman sivalluksen. Jos selitys vaikutti mutkikkaalta, siltä se todellakin kuulostaa. Ohjeet ovat sinänsä yksiselitteiset (toisin kuin ykkösosan sekavat tanssipeliohjeet), mutta minipelin visualisointi on tyystin toinen juttu. Vaati viitisen yritystä ennen kuin pääsin kunnolla kärryille nopeatempoisesta häröilystä ja siinä sivussa piti vielä napsia kuvakaappauksia! Opin ainakin, että analoginen viiltely on paljon sormeilua helpompaa. Heikon kohdan sivaltaminenkin duralumiinimiekalla aiheutti sähläystä, sillä halkaisin koko repliikin kahtia, kun en ole tottunut kolmioon vaan sormeen. Debateissahan heikot kohdat ammutaan joko tähdäten tatilla ja ampuen kolmiolla tai molemmat vaiheet hoidetaan näpäyttämällä sormea.


Voisin vain lyödä.


Käyn Hattori Hanzōn juttusilla.


Onko teitä kertojia siellä useampikin?!

Lopulliseksi sessioksi taltioin harvinaisen tyylipuhtaan suorituksen, vaikka en vieläkään tiedä, millaiseen arvosanaan sillä päädytään. Ihan aluksi olin kriittinen minipeliä kohtaan, mutta taitaa se kuitenkin sopia minipelikimaraan uudenlaiseksi variaatioksi. Lisäksi tällainen väittelytaistelu on muutenkin hauska ja teemaan sopiva idea eikä toteutukseltaan täysin kelvoton. Omituinen kenties, mutta sitä(kin) on Danganronpa.


Olet väärässä koska Hitler.


Ei tuo ole veitsi vaan miekka.


Mahiru työntymässä aavistuksen verran suuntaani.


Kunhan ei ristisanatehtäviä.


Going exceedingly well.


Et taida keksiä ilmeestä päätellen enempää!


Viiltävää kuittailua.

Kinastelin siis Mahirun kanssa pimeänäkölasien käyttäjästä ja sain väiteltyä hänet suohon, sillä Togami toi teknovehkeet rakennukseen eikä tappaja. Hajime kertoo tyhjän lasikotelon löytyneen toisesta duralumiinilaatikosta. Ibuki otaksuu lasien olleen siellä myös ja loota on tuskin kulkenut muualla kuin Togamin kinkkukäsissä. Mutta mistä se veitsi tuli? Sopisi itsepuolustussettiin. Hajime on eri mieltä, sillä se oli kätketty ruokasaliin etukäteen jeesusteipillä. Jälleen yllätyin vaivihkaa kiristyneestä vaikeustasosta, sillä monivalintakohdassa oli neljä vaihtoehtoa perinteisen kolmen sijasta, vaikka ne eivät olleet yhtä hämääviä kuin keskimääräisessä yliopiston monivalintapääsykokeessa. Haaste tuntuisi olevan loogista jatkumoa ykkösestä, sillä mitäpä järkeä tätä on ennen ykköstä kokeakaan?


Mahirulle uusi kameralaukku.


Ibuki puhuu myös itsestään kolmannessa persoonassa.


En kyllä enää koskaan syö kokkauksiasi.


Paistinvartaatkin oli kätketty lihaan.

Togami vaikuttaa useammankin mielestä vainoharhaiselta, sillä pomo tuntuisi ennakoineen jotain kamalaa tapahtuvan, vaikkei ehkä itselleen. Hajime näyttää kehotuksestani kaikille Togamille osoitettua uhkakirjettä. Monokuma kieltäytyy trollanneensa, mutta Peko ymmärtää Togamin vainoharhan ja Nagito lisää juhlien olleen tämän lapun syytä ja selittää Hajimelle kertomansa järkeilyn muillekin.


Joten the tables have turned.


Koska Togami on rikas.


Kunpa näkisit joskus Hiron OOPAt.


On tuossa uhkaavan terävät reunat.


Monokuma lähettää kaikille viestin, jossa lukee puhuhuhu.


Tämäpä miellyttävää.


En halua pidellä kenenkään tabletteja.

Nekomaru olisi voinut kyllä kuulla kirjeen sisällön, mutta sitä Togami ei olisi vastuuntuntoisena halunnut. Reaktio kun on sama kuin jos viesti olisi paljastunut ennen juhlia. Akane on valmiina rökittämään kirjoittajan ja Gundham vaatii murhaajaa näyttäytymään. Hajime pohtii, onko viesti todellakin peräisin murhaajalta.


Öh, Spike Chunsoft.


Cham-P.


Mutta Jum-Pia pelottaa.

Sonia haluaa palata pimeänäkölaseihin, sillä jos ne olivat Togamilla käytössä (mitä en tullut edes ajatelleeksi, sillä oletin niiden olevan jemmassa pöydän alla), miten murhaaja näki yhtään mihinkään? Teruterukin miettii asiaa Togamin näkökulmasta tilanteessa, jossa murhaajalla oli lasit. Kumpikin kuitenkin pyrki kohti veistä (hehän eivät ole puhuneet vielä mitään lattialankun alla olevasta tilasta!), mutta jotenkin se näkyi pimeässä.


Törmäillen.


”Well, the mark is the bar-code, the ubiquitous bar-code that you’ll find on every bog roll and every packet of Johnnies and every poxy-pork-pie and every bar-code is divided into two parts by three markers and those three markers are always represented by the number six, 666.”


Byakuya Togami on ainakin merkki jostakin.

Valomaalin avulla tietenkin. Hajime muistaa kelmeänvihreän aineen sekä teipistä että veitsestä. Jos veitsi oli siis tuotu tänne ennen juhlia, Mahiru ja Chiaki keksivät tappajan olleen perillä ja vastuussa tulevasta sähkökatkoksesta. Kun pimeys tulee puheeksi, Kazuichi iskee heti jakoavaimensa Pekoon, joka sanoo suoraan olevansa syytön. Mikan arvelee, ettei Peko yltäisi sulakkeeseen, mutta Kazuichia ei kiinnosta.


Viimeistään jos ei maksa sähkölaskua.


Joku sähkölle yliherkkä.


Kazuichilla on sydäntä vain neiti Sonialle.


Ja kuka käyttää piilolinssejä?!


Hyvä on.


Koripalloilija on murhaaja.


Mekaanikkoa ei kiinnosta tekniset asiat, pah.

Hajimea kiinnostaa. Keskustelu jatkuu debatissa, johon tuodaan upouusi jippo, joka nähtiin jo periaatteessa School Moden Trigger Happy Heartissa, mutta vähän eri tavalla. Tutoriaalissa kerrotaan sinikoodatuista heikoista kohdista, jotka ilmaisevat hyväksyntää. Aiemminhan muiden väitteitä on ammuttu systemaattisesti alas joutavina valheina, mutta nyt Hajime saa tukea puolustuskannalla olevia ystäviään. Odotan kauhulla aikaa, jolloin pitää keksiä, sohiako oransseja fraaseja vastaan vai sinisten fraasien puolesta. Nyt pärjätään pelkillä sinisillä, mutta niitäkin on useampi. Odotan Pekon repliikkiä, sillä hänhän se on alakynnessä. Sekoilin tosin oikean totuusluodin kanssa, sillä kaikki kolme olivat oppilaiden lausuntoja.


Huudan vain jotain aggressiivista.


Tarvitaan tilintarkastaja.


Koska miekka johtaa sähköä.


Kauan ennen sähkön keksimistä.


Suostun miekkamittelöön.

Oikea luoti on sentään ihan looginen, koska nyt päästään puhumaan Nekomarun jumaloimaa paskaa. Managerihan vinkui lapsellisesti vessan oven jumittavan. Joku siellä oli ennen sähkökatkosta Togamin kuolemaan asti. En millään arvannut, että se joku oli Peko. Sinnehän hän livahti!


Et kai ole kade?


Ei paskempi alibi.


Siivooja.


Meni lukko rikki.

Pekoa vessakäynnin myöntäminen nolottaa eikä Nekomaru näe isossa ja pitkäkestoisessa hädässä mitään noloa. Hauskaahan se on. Mahirua suututtaa äijän käytöstavat. Ellei Peko mennyt vessan kautta salareittiä murhaamaan Togamia, sopii olettaa, ettei hän hievahtanut pimeässä pöntöltä mihinkään.


Eiväthän naiset sonni, kaikkea sitä!


Varmasti olisit auttanut.


Nekomaru sen sijaan kertoo kaikille ja pitää päivän varpusparvista ja reggaepampuloista blogia.


Meistä äijistä nämä jutut ovat hersyvän hauskoja. Kakka heh.

Ankarasti punasteleva Peko vaihtaisi kernaasti puheenaihetta Nekomarun hekumoidessa omasta sessiostaan, mutta Hiyokoa ihmetyttää silti miekkailijan vointi. Iskikö ruokamyrkytys? Peko paljastaa voineensa pahoin astuttuaan vartioon ja olleensa siitä eteenpäin vessassa. Teruteru yrittää vielä saada tilanteesta irti jotain tuhmaa, mutta Hajime ei jaksa enää asiattomuuksia.


Fugua veti.


Peko selvästi inhoaa toimistotöitä.


Hiljaa saatana.

Fuyuhiko on merkillisen utelias, vaikka Mahirun mielestä hän voisi olla hiljaa, kun ei edes osallistunut murhatutkimuksiin. Yakuzanysä ehdottaa puolipaksulla wiseguy-aksentillaan laksatiiveja, joita joku saattoi löräyttää juhlaillalliseen. Joku olisi aivan hyvin voinut käydä sillä välin toimistossa kääntämässä sulaketta. Voi Fuyuhiko noin muuten olla täydellinen persläpi, mutta ainakin häneltä irtoaa tarvittaessa alamaailman näkökulmaa asioihin.


Mahirun viesti pelaajalle, joka on pikakelannut kaiken dialogin.


Mutta sinä teet rikoksia etkä ratkaise niitä.


Hamsterit tietäisivät.


Ihan kuin siinä yhdessä Mr. Bean -leffassa! 

Debatissa hänen näkökulmansa on tosin väärässä. Odottelen kärsivällisesti ilmeistä laksatiiviheittoa, jonka kumoan safkalla, sillä Peko ei ollut ainoa, joka sitä söi.


Nolon asennon jälkeen tarvitsee laksatiiveja.


Otin eväät kotoa.


Kuzuryu-klaani on erikoistunut kakkayllätyksiin.

Akana murjaisee voivansa mainiosti. Teruteru ei arvosta myrkkyvihjailua ja Peko pahoittelee osallisuuttaan tapahtumiin. Mahiru ja Fuyuhiko riitelevät taas. Toivottavasti he eivät päädy tappamaan toisiaan. Ainakin Sonian aristokraattinen mahtikäsky pysäyttää tuliset solvaukset, vaikka Hiyoko jatkaa heti Mikanin haukkumista.


Ei edes selkävaivoja?


Dish it out.


Kuzuryu-klaani ei pyydä koskaan anteeksi.


Kuzuryu-klaani sanoo näin.


Sähkökatkoskin oli yhteensattuma.


Oliko tuo nyt nätisti ilmaistu?

Koska rakennuksen sisäinen auringonpimennys on kaiken keskipisteessä, syy siihen pitää löytyä. Seuraavassa debatissa heitetään vaikka mitä ehdotuksia sulakkeeseen viskatusta kivestä kauko-ohjattuun katkaisuun, mutta kallistun yhden tyhmän mokan jälkeen Mahirun ehdotuksen puoleen, sillä varaston silitysraudat kieltämättä kelpaisivat jännitepiikiksi.


Jeremy Irons pois sieltä.


Ohjailtiin Monokumaa.


Jännittävää.


Suostun valokuvattavaksi.


Tämä on kaiketi sitä ironiaa.

Silitysraudat jätettiin tahallaan käyntiin kuluttamaan sähk-



  

Nekomaru möykkää korvaani kakkahädän sijasta jotain silitysrautojen anteeksiantamattomuudesta, joten siirtolohkareelle tulee väittää vastaan. Mahirun harjoittelukertojen jälkeen kaksintaistelu Nekomarua vastaan sujui huomattavasti sutjakammin, vaikka mölinää oli enemmän kuin viimeksi ja kakkosvaiheen heikko kohta lävähti eetteriin arvaamattoman aikaisin. Tajusin sentään viime hetkellä vaihtaa totuusluodin silitysraudoista ilmastointilaitteen ajastimeksi, sillä juuri siitä on tällä kertaa kyse. Tai niistä.


Pöytäliinalla hangattiin staattista sähköä.


En sano, kunhan silvon.


Tämä on tässä vain näön vuoksi, sillä en varsinaisella läpäisyllä kokenut tätä.


Exceeding expectations.


Vain Danganronpassa voi sanoa, että dialogin hiparit ovat puolivälissä.


Silitysraudat ovat murhaajia.

Vaikka silitysraudat hassasivatkin sähköä, ne eivät suoraan aiheuttaneet jännitepiikkiä. Rakennuksessa oli kaksi ilmastointilaitetta, jotka oli ajastettu käyntiin Togamin kuolinhetkellä. Tämä aiheutti piikin jo muutenkin ylikuormitetussa rakennuksen sähköverkossa. Tihutyötä ei siis tehty varastossa. Sonia tarttuu silmät informaatiosta leiskuen Nekomarun hienoon sanaan ja käyttää sitä itsekin ymmärtäessään Nagiton selityksen sähköjä ylikuormittaneesta syypäästä. Chiaki arvelee, että Monokumaa konsultoitiin tihutyössä. Likka on aivan oikeassa eikä Monomi malta olla nurisematta Monokumalle. Mahiru tiuskii pehmolelut vaiti. Tämä on meidän show.


JUURI NE!!!


Togami on yliherkkä ilmastoinnille.


Inevitably indubitably.


Tarvitsee amiskoulutuksen tämän arviointiin.


Inefficiently invariably indubitably.


Ikään kuin Monokuma tietäisi mistään mitään.


On noita varmuuskopioita enemmän, pakko olla.

Peko harmittelee hukattua mahdollisuutta kääntää sähköt takaisin, vaikka Nagitosta tuo on yhä mahdotonta, koska sulake on katonrajassa ja silloin oli säkkipimeää. Hiyoko huolettaa, jääkö pahis nyt nappaamatta, mutta Nagito ei olisi huolissaan jostain tappajasta, joka ei mahda mitään meille toivon tunnuskuville. Toivo voittaa aina! Hajime hätkähtää Nagiton merkillisestä palopuheesta, jonka sävyssä on jotain hyvin häiritsevää. Onhan Nagito ennenkin toivosta tekopirteästi jorissut, mutta… panin merkille synkäksi muuttuneen musiikin.


Syntymääsi kadut.


Monokumalle mikään ei ole mahdotonta.


Cooper-jengiä ei löydetty koskaan.


Tunnen itseni nyt niin tärkeäksi.


Niin kovin tärkeäksi.


Niin pahuksen tärkeäksi.


Tajusi, ettei ole enää protagonisti. 

Hajime muistaa Nagiton selitykset, ettei heidän joukossaan lymyile murhaajaa, mutta Nagito haluaa jatkaa illan tapahtumista ja alustaa keskustelua jännitepiikin aiheuttajasta. Kuka tahansa olisi voinut olla vastuussa ja silitysraudat olisi voitu käynnistää ennen Togamin päsmäröintiä.


Joku pimeä tyyppi.

Hiyokon mielestä he eivät ole päässeet puusta pitkälle. Ainakin Nagito kuulostaa vakuuttavalta, kun minkäänlaisia johtolankoja tappajasta ei ole. Eihän kukaan heistä ole tappaja, eikö totta? Hajime ei tajua, mistä hänen aisaparinsa puhuu.


Ensimmäisessä luvussa vasta!


Olen kuullut tämän varsin usein näissä peleissä.


Ei ollut hyvä tarina.

Keskustelu näyttäisi joutuneen Nagiton sooloilun vuoksi omituiseen jumitukseen, sillä nyt hän on yhteisen hyvän kannalla ja toteaa, että olisi parempi kuolla uskoen muihin kuin elää epäillen muita. Tasan samaa hän sanoi Hajimelle murhatutkimusten aikana, mutta vasta nyt Hajime puuttuu noihin sanoihin. Nagito naurahtaa, että ehkä heissä on jotain vialla eikä hänessä. Ei tällainen epäily ole tervehenkistä. Ulkokuori pettää, kun ei hän halua ystäviensä olevan tällaisessa jamassa.


Njaa.


Lyhyt jatko-osa tulisi!


Murhaleikki never forget.


On minulla hullun paperit.


”Sit your ass down in that chair and drink your goddamn TEA!”

Tappiomieliala leviää muutamaan heikkotahtoisempaan ja Hiyokokin pillahtaa itkuun. Nyt ollaan kaukana kotoa. Hajime pyytää kaikkia rauhoittumaan ja vaikka Nagito mariseekin, etteivät ystävät murhaisi toisiaan, Togamin kuolema on silti ratkaisematon ongelma, joka ei Nagitoa hurjasti kiinnosta.


Tulee hammaspeikko.


Ei tällaista sattunut Hope’s Peakissa, suokaasua.


Shoot! 

Chiakin seesteinen ääni murtaa hiljaisuuden. Melkein jo luulin Kyokon palanneen. Vaikka hänellä ei olekaan varsinaisesti käsitystä tappajasta, olisi ainakin yksi johtolanka, johon tulisi palata. Nagito on utelias, vaikka veitsiongelma onkin jo käsitelty. Chiaki palaisi ajassa taaksepäin. Hajime arvelee tytön tarkoittavan hetkeä ennen sähkökatkosta. Kyllähän tappaja olisi valomaalilla läträtyn veitsen nähnyt paikan päällä, mutta miten hän löysi pöydän luokse?


Puhu kädelle.


Vaikkua korvassa.


Tappaja ei ole epäilyttävä.


Tarvittiin kelmeästi pimeässä hehkuva nuoli.

Hajime katsastaa Mahirun piirrosta ja minut viedään takaisin rikospaikalle uuteen minipeliin, jota ei voi oikeastaan edes kutsua minipeliksi ellei tarkoiteta nanopeliä, sillä niin pienimuotoinen se on. Toisaalta vähän mietinkin, miksei oikean johtolangan etsimistä kuvasta ole hyödynnetty aiemmin. Pimeässä olisi siis tarkoitus suunnistaa, joten tähtäsin pöytälamppuun ja siinä se.


Oltaisiin voitu heti katsoa tätä.


Tuossa on yksi tahra.


Ja tuossa.

Lamppu ei tietenkään ollut päällä, kuten Nagito ja Gundham kärkkäästi huomauttavat, mutta joku hiipi hiljaa kardemumman yössä seuraten sähköjohtoa pöydälle.


Kompastui ja taittoi niskansa.


Tai väärään suuntaan seinälle.

Chiakikin tietää, että on vain yksi vaihtoehto. Saan valita sen kuin ennen vanhaan.


Camera.

.
..
…
….
…..
…...
…....
….....
….......
….........
….............
…..................


”Not cool, Hajime.”

Nagito naurahtaa. Tämähän on yhteensattuma. Chiaki ei anna asian olla, sillä Nagitolla oli oivallinen tilaisuus kätkeä veitsi pöydän alle. Hajime lisää suosiollisella avustuksellani ajankohdaksi koko päivän mittaisen siivoussession, jonka aikana Nagito olisi ehtinyt juonitella vaikka mitä.


Jjjjjjjep.


Murhan jälkeinen temppu olisi kieltämättä onnistunut.


Hajimessa alkaa olla lupausta.

Yhteensattumat alkavat kieltämättä kasautua. Nekomaru muistaa Mahirun puheista, että Nagitohan järjesti aamulla siivousnakista nostoarvonnan, jonka äärimmäisen onnekas opiskelija epäilyttävästi voitti.


Onhan se periaatteessa silloinkin yhteensattuma.


Tästä eteenpäin Jabberwock Islandilla ei siivota.


Veit noista jäätelöt.

Chiaki ei tiedä, olisiko Nagitosta tappajaksi, vaikka joviaali, lunki, kaikkien kanssa toimeen tuleva ja komeaan huppariin sonnustautunut heppu yhtäkkiä hämmästyttävän epäilyttävä onkin. Nekomaru muistaa Nagiton puhuneen outoja ja Fuyuhiko solvaa syytettyä suoraan.


Vähän tuuppasi isääkin.

Nagito känisee itsekseen syyttävien katseiden puristuksessa, mutta Hajime vaikuttaa erityisen tukalalta tapaukselta. Uusi protagonisti ei halua uskoa kiltin Nagiton kääntyneen kaikkia vastaan. Tappoiko Nagito… anteeksi, siis Makoto… Togamin?







Voisi Nagito sentään sanoa jotain.

.
..
…
….
…..
…...
…....
….....
….......
….........
….............
…..................











Nagito Komaeda, äärimmäisen onnekas opiskelija, on seonnut.