Epätoivon äärimmäinen akatemia: 271 - Another Episode

…MUTTA.

Kuulostipa Komaru Naegi monologissaan ahdistuneelta. Jos apatia ei pelkästään kuvista välittynyt niin viimeistään Cherami Leighin murtuneesta äänestä kumpuaa, ettei kaikki ole lainkaan kunnossa. Tuossako muka oli Another Episoden oikea, ehdottoman virallinen True Ending? Aikuiset voittivat, mutta Towa City kylpi tulessa, onko tämä nyt oikein tehty? Mitä lopulta tapahtui Komarulle, Tokolle, Togamille, vastarintaliikkeelle, viimeisille Toivon Sotureille, monolapsille, Future Foundationille ja maailmalle? Miten tämä avoimeksi jäänyt todellisuus voi mitenkään johtaa myöhempään tarinajatkumoon? Minähän vain rikoin yhden ohjaimen kuuliaisena tyttönä, kun kaikki ja omatunto siihen patistivat… ja aivan erityisesti kättäni ohjasi valintavalikko, jossa nimenomaan Break the Controller hehkui pinkkinä korskeasti kieppuvan valintarinkulan loisteessa, kun taas Don’t Break the Controller oli vain musta, merkityksetön vaihtoehto. Kuka sellaisen nyt valitsisi?

Lakoninen Game Clear -ruutu ei vie hölmistynyttä pelaajaa takaisin Another Episoden alkuvalikkoon funtsimaan pelin heittämistä seinään. Sen sijaan päädyn takaisin suureen valintaan, jossa toivottavasti osaan menetellä vastedes fiksummin ja harkitummin. Jos aivan totta puhutaan, oikeasti valitsin ensimmäisellä kerralla ihan läpällä Don’t Break the Controllerin ja ihmettelin, miten huonoon lopetukseen oli nähty näinkin paljon vaivaa. Käynnistinkin pelin uudestaan, latasin tallennuksen (joka syystäkin on tarpeen viimeisimmän mechan tuhouduttua) ja kokeilin, mitä tapahtuu, jos tottelee kausaliteetin tahtoa. Huonostihan siinä kävi, kuten viime kerralla nähtiin.

En riko ohjainta. Another Episode jatkuu. Kaikki on hyvin, vaikka Komaru ja Naegi eivät liene samaa mieltä asiasta.

Komaru ei riko ohjainta, koska jokin tässä nyt vaivaa. Ei kai joku muu tee suuria valintoja hänen puolestaan jättäen hänet ihmettelemään, mitä hittoa äsken tapahtui? Sekä Toko että Monaca ihmettelevät, mistä nyt kiikastaa. Monaca jopa olettaa sankarittaren vaihtavan leiriä Tokon inttäessä ystäväänsä rikkomaan ohjaimen. Tuttu ääni keskeyttää kolmikon ennen kuin Komaru (tai minä) ehtii tehdä mitään hätiköityä.

Komaru on huolissaan valintojen vuoksi haarautuvista todellisuuksista.

Repliikkejä sarjassamme "mitenköhän tämän suomentaisi säilyttäen sanojen samankaltaisuuden ja sanoman?"

Monaca on niin nuori, että hesitant on vaikea sana.

Toko halusi helpon lopun, ei venytettyä loppua.

Tuo ei kuulosta Kurokumalta, jolla olisi muutenkin hankaluuksia kieriä päällään tänne asti.

Koska tämä on odottamattomien jälleennäkemisten aikaa.

Adorbs-Soturi ei poistunutkaan tarinasta! Olisihan Kotokon unohtaminen kerrassaan typerä veto, kun hahmolla on vähintäänkin huumoriarvoa, jos ei muuta. Sekä orastava mahdollisuus muuttua hyvikseksi, vaikka loppulapsuus terapiassa kuluisikin. Kotoko polkee hädissään jalkojaan eikä halua ohjaimen rikkoutuvan. Joten onko hän nyt Komarun ja Tokon puolella?

Kotokosta se on hellä ohjain.

Monacan puolella Kotoko ei ainakaan ole, eikä todellakaan pelasta häntä kiipelistä. Muut lapset Kotoko pelastaisi, sillä hän ei edes tiennyt lasten aivopesun katkeavan ohjaimen katketessa. Silloin tapahtuisi kauheita ja Kotoko menettäisi kaikki ystävänsä. Hän pillittää ahdistuneena jäävänsä ihan ypöyksin.

Mekin tulimme, mutta asiassa tapahtui nolostuttavia väärinkäsityksiä.

Joku pedo.

Kotokolla ja maskinaamoilla onkin niin paljon yhteistä.

Monaca toteaa Kotokon olevan aivan oikeassa ohjaimesta. Sitä ei tule rikkoa. Muussa tapauksessa Monaca lupaa kylmäkiskoisesti tappaa kaikki aikuiset paratiisin vuoksi. Mieliala muuttuu ja tippa valahtaa linssiin Kotokon ärähdettyä ilkeästi Monacan petturuudesta ja ystäviensä tappamisesta. Monaca vain haluaisi ystävänsä unohtavan menneet, sillä he voisivat taas tappaa aikuisia yhdessä. Taistelija jatkaa maagin sättimistään.

Ihan yksin?!

Varttisi loppuhuipennuksessa on ohi, nyt tämä on Kotokon show.

Kotoko löysi parempia ystäviä, meidät.

Ei omin pikkuruisin kätösin, mutta tarpeeksi lähellä.

Vaikka elettäisiinkin nykyhetkessä, sinulla ei menisi hyvin.

Ystävät eivät huuda toisilleen kuolemaa.

Toko havahduttaa Komarun esiteinidraaman vahtauksesta takaisin todellisuuteen. Riko jo se ohjain! Ei, älähtää Kotoko takertuen toivoon, jota kieroutuneilla lapsilla ei ole. Monaca vain parkuu ja pyytää neitiäni kuuntelemaan.