164 - Neljäs oikeudenkäynti, osa 2

Myönnettäköön, etten ihan äkkiseltään odottanut mitään tällaista, vaikka ei kuva oikeastaan kovin utopistinen edes ole. Nagiton näpsäisy vastaa polttaviin kysymyksiin ja tuo niitä rutosti lisää. Koska useimpiin huvitalon rakenteellisiin kysymyksiin tulee pikapuoliin vastaus, en lähde toistamaan oivalluksiani, sillä ne tulevat kyllä ilmi ennemmin tai myöhemmin.

Sen sijaan tämän päivityksen aikana ei juurikaan keskustella kanadalaisesta antitrooppisesta tieteissarjahavumetsästä, jota rehottaa silmänkantamattomiin alueella, jolla huvitalon ja koko sinänsä kompaktin huvipuiston pitäisi olla. Uskoisin keskustelun ajautuvan liikaa sivuraiteille varsinaisesta huvitalon mysteeristä ja ennen kaikkea Nekomarun murhasta, jos kaikki alkaisivat mölistä rakennuksen sijainnista. Huvitalo voisi periaatteessa olla myös salaperäisellä viidennellä saarella, joka kaiken järjen mukaan debytoisi viidennessä eli seuraavassa luvussa, mutta mitä muuta metsäsaarella sitten olisi? Muistan Monomin minipelistä, että vaikka femmasaari olikin pilvien peitossa, kyseisen saaren reunoilta pumpattiin jotain punertavaa mähmää mereen. Herääkin kysymys: onko huvitalo Jabberwock Islandin ulkopuolella? Saaret ovat kuitenkin sen verran pienehköjä, että tältä korkeudelta meren luulisi näkyvän. Vai onko metsämiljöö pelkkää kulissia? Huvitalo ainakin näyttäisi olevan, sillä puiden keskeltä kohoava betonikolossi on suorastaan ankean kolho ilmestys, kuin käytöstä poistettu tehdasrakennus. Tietenkin kuvakulma on lukittu sojottamaan vain yhteen suuntaan, joten tietoa pimitetään armotta. Tämän Nagito kuitenkin näki, ja tästä seuraavaksi keskustellaan.


Sinun ei pitäisi nimetä mitään.

Viimeksi käyty keskustelu kun ei oikein täsmää tämän maisemakuvan kiistattomien faktojen kanssa. Hajime saa heti poimia polaroidista täsmäämättömät yksityiskohdat. Koska kyseessä on upouusi kuva, jonka hotspotit eivät ole entuudestaan tiedossa, sohaisin summamutikassa johonkin honkaan ja osuin oikeaan, sillä tämä ei ole varsinaisesti pikselinmetsästystä.


Ei mikään.


Tuo yksi puu tuossa.

Foto otettiin mansikkatalon Octagonissa, joka on talon ensimmäisessä kerroksessa, mutta puunlatvameri viistää maisemaa hiukan kerroksen alapuolella. Ellei mansikkataloa ole rakennettu ovelasti juuri suorakaiteen muotoiselle kukkulalle, meitä vedetään höplästä. Kuvassa on muutakin kummallista, joten valitsen aluksi rakennuksen parissa hölmöiltyäni taivaan, jossa ei sinänsä ole mitään vikaa – hieno sää ja kaikkea – mutta kun kaiken järjen mukaan tästä kuvakulmasta nähtynä rypäletalon pitäisi siintää lieriötornin takana!


Nuo voivat olla kutistuneita kelohonkia.


Hajimen tarkat silmät kohdistuvat tähtikuvioon, jonka ei pitäisi olla tuossa.


Näen yhä goatsen kaiken takana.


Hajime ei näe metsää puilta.

Gundham säpsähtää katalan magian tehneen temppunsa, mutta Nagito ei kerro enempää vaan antaa samalle viivalle hänen kanssaan päässeiden ratkoa loput. Vaikka hän ei pidäkään Hajimea arvossa, sankarini luulisi silti tietävän jotain, mitä monikaan ei. Hajime ei tartu irvailuun vaan muistelee, kuinka Nagito vain ilmestyi rypäleloungeen, vaikka hepunhan piti jumittaa muiden heppujen seurassa mansikkapuolella.


Veikkaan kirotun silmän sijaitsevan mustalla puoliskolla.


En ole ampunut itseäni venäläisessä ruletissa.


Ei ole Mensaankaan mitään asiaa.


Hajime jäi vain kolmesti luokalle.


Ilmestyit alas.

Nagito johdattelee Hajimea oikeille jäljille, mutta Chiaki nappaa kunnian, sillä hän oletti silloin Nagiton ilmestyneen sinne yläkerrasta eli kolmoskerroksesta, jossa ei juuri mitään ollutkaan Monokuman turhamaisuushuoneen lisäksi. …Vai oliko?


Viemäristä.


Keskityin liiaksi laatukirjallisuuteen eli tutkimukset jäivät vähemmälle huomiolle.

Huvitalon salaisuus ratkaistaan kiistattomasti logiikkasukelluksessa, jossa eritellään mansikkatalon ja rypäletalon keskinäistä suhdetta. Kaikki kulminoituu viimeiseen kysymykseen, vaikka edellisistäkin arvoituksista on syytä olla perillä, jottei typeriä väärinkäsityksiä synny. Synapsisukellusaallokon hurjuutta oli kiristetty aavistuksen verran, sillä tummansinisiä estekolmioita piti jopa pitää tarkasti silmällä täysillä kaahatessa. Huomasin kylläkin esteissä tietynlaisen simppelin kaavan – oikeudenkäyntipuzzleissa tässä, hirsipuugambiitissa ja loppupäätelmässä on pientä vaihtelua rakenteessa, kun taas tekstin vierimiseen painottuvat minipelit voisi teoriassa opetella pikkutarkasti ulkoa (tosin biittitaistelun räjähtävien herjojen lukumäärä saattaa vaihdella, en ole viitsinyt ottaa selvää) ja läpäistä silmät kiinni, kunhan tietää ajoituksen – mutta keskittyminen meinasi loppupuolella herpaantua geometrian pirstaloituessa näkökenttään.


I realize that my heart is pounding from more than exertion as I find my own sledfoil and carry it to the slideway launch platform.


The slideway is fast. That has always been its appeal. And that is its greatest danger.


The sledfoil is more foil than sled, as limp as so much aluminum wrap until we each divert a bit of power from our ascenders, sending the piezoelectric message to the stiffeners in the foil structure until our little sleds seem to inflate, taking form in a few seconds.


So the slideways were abandoned. At least until teenagers looking for a thrill and adults in a serious hurry found that nine times out of ten, one could keep the sledfoils in the groove just by glissading – that is, by using one or more ice ages in the self-arrest position and keeping the speed low enough to stay in the trough. “Low enough” meaning beneath 150 klicks per hour.


Nine times out of ten it would work. If one was very skillful. And if the conditions were perfect. And if it was daylight.


Now it is dark; the long run gleams wickedly in the moonlight ahead of us. The surface looks iced and rough as stone. I have no idea if anyone has made the run this day… or this week… if anyone has checked for fissures, ice heaves, fractures, cave-ins, crevasses, ice spikes, or other obstacles.


Twenty kilometers. At an average speed of 120 klicks per hour, we should cover the distance in ten minutes.


Ten freezing, adrenaline-pumping, gorge-rising, terror-beating-against-the-ribs, react-in-a-microsecond-or-die minutes.

Hajime ei edes viitsi kertoa kaikille keksineensä molempien talojen olevan olemassa, sillä hulluksihan häntä luultaisiin, jos hän olisi edes ajatellut toista vaihtoehtoa. Hehän ovat rampanneet edestakaisin kumpaakin marjateemaista rakennusta… tai oikeastaan pitäisi sanoa samaa rakennusta. He olivat enimmäkseen oikeassa sen suhteen, että talot ovat yhteydessä toisiinsa. Ne ovat samaa taloa, mutta eivät kartan osoittamalla tai tarkemmin sanottuna huijaamalla tavalla. Eikä heitä edes huijattu, sillä Monokumahan näytti vain heille kaaviokuvan mansikkatalosta ja rypäletalosta, mutta he yhdistivät rakennukset mielessään. Karttakuva toimi tähän asti huvitalon rakenteen ylimpänä auktoriteettina ja se meni useimmille pitkään täydestä. Vain Nagiton kuva paljasti lopullisesti, ettei tornista jatkunut toista käytävää rypäletaloon.


Esimiesasemassa.

Huvitalo on todellisuudessa kuusikerroksinen rakennus ja Hajime vääntää vielä rautalangasta, että mansikkatalo on sijainnut koko tämän ajan rypäletalon päällä. Dun dun dunnn! Toisin sanoen Octagon ja koko ensimmäinen mansikkakerros sijaitsevat huvitalon neljännessä kerroksessa ja Nagito pääsi laskeutumaan lattialuukusta kätevästi rypäletalon kolmanteen kerrokseen. Sonialla ei käynyt päällekkäisyys edes mielessä ja minäkin olin sivuuttanut tuon todennäköisyyden melko pitkään. Tosin kyllähän yhdessä välissä spekuloin ohimennen rakennusten päällekkäisyyttä ihan lattialuukun perusteella, mutta nakkelin tuohon aikaan muutenkin kaikenlaista älytöntä teoriaa ilmoille olematta varma mistään, kun torni on täysin oma tarinansa.


Tai kuusi yksikerroksista rakennusta päällekkäin, miten sen nyt ottaa.


”There’s a guy above you, there’s a guy above you.” “There’s a guy below you, there’s a guy below you.”


Mutta lasketaanko pohjakerrosta ensimmäiseksi kerrokseksi ja jätetäänkö hypoteettinen kolmastoista kerros taikauskon vuoksi huomiotta?


Novoselicin ilmailulaki kieltää yli kolmikerroksiset kerrostalot.

Kazuichin ihmetellessä talojen erilaisia geometrisiä muotoja Chiaki selventää tämän olleen tietoinen valinta, sillä jos tornia ei lasketa, he uskoivat nelikulmion ja heksagonin olevan erillisiä tornin yhdistämiä rakennuksia, koska ennen Nekomarun murhaa mikään ei antanut ymmärtää muutakaan. Eiväthän normaalit kerrostalot muuta puolimatkassa muotoaan, mutta nyt kyseessä onkin huvitalo, jossa perspektiivillä pelleillään eikä mikään ole välttämättä totta. Nagiton mukaan heidät huumattiin, jotta huvitalon rakenne pysyisi pimennossa. Pelaajalle huvitalon hassutuksia havainnollistetaan tästä eteenpäin näppärän yksiselitteisellä 3D-gridillä todellisen ahaa-elämyksen saavuttamiseksi, jos pelkkä pälätys ei mene perille.


Danganronpa on välillä graafisesti yksinkertainen.


”The Grid. A digital frontier. I tried to picture clusters of information as they moved through the computer. What did they look like? Ships? Motorcycles? Were the circuits like freeways? I kept dreaming of a world I thought I’d never see.”


Puut olisivat olleet muutenkin tiellä.

Monokuma tirskahtaa ja vahvistaa, että apinoita on koijattu nimensä veroisella huvitalolla. Fuyuhikon kysäistyä torneista Hajime päättelee, että tornit ovat vastaavasti päällekkäin yhtenä ja samana tornina. Gundham ei tajua, miten Nekomaru oli päätynyt sekä mansikka- että rypäletorniin. Vaikka koko kompleksissa on vain yksi torni, ensimmäisestä ja neljännestä kerroksesta kulkee käytävä kahdelle eri tornitasolle, joihin ruumis oli päätynyt. Kazuichi on kiivaasti Sonian käden perässä ja irvailee kasvattajan hamstereille, kun hän kyllä tietää vastauksen, jos pörrömöykyt eivät.


Ashton Kutcher on ärsyttävämpi kuin Monokuma.


Rakennusluvat puuttuivat.


Nyt tämä näyttää ihan kellolta viisareineen, torni keskipisteenä.


Nekomarusta on moneksi.


Lasketaan stalkkaukseksi.

Tosiasiassa Kazuichi ei tiedä mitään. Vaikka debatti oli oikeasti todella helppo, sillä heikkoja argumentteja oli vain kaksi, minulla meni luvattoman kauan keksiä, mitä totuusluotia tässä ajettiin takaa, koska useimmat väärät totuusluodit liittyivät tornin yksityiskohtiin, jotka eivät ole vielä tulleet puheeksi ja oletin keskustelun kääntyvän seuraavaksi niihin. Lukemattomien yritysten ja erehdysten jälkeen onnistuin silti välttelemään parhaani mukaan sitä oikeaa luotia ja tunsin itseni pässiksi, sillä vika oli minussa, ei välttämättä debatissa. En väitä minipelien olevan joka kerta yksiselitteisen loogisia oikeine vastauksineen, sillä jo debatteja on ollut koko pelisarjassa tähän mennessä varmaan jotain sata eikä Spike Chunsoft voi aina olla skarpeimmillaan, mutta en jaksa ryhtyä nillittämään. Olisi pitänyt muistaa Final Dead Roomin opetus: mikään ei estä toistoa. Latasin siis hiukan epämääräisen fiiliksen lippaaseen uudestaan ja lauoin Kazuichin nukkepuheet seulaksi.


Mä tunnenkin jo kasvavan, voiman sisälläin, haaveeni toteutan, ja teen sen pystypäin.


Kazuichi on nyt tyhmyri.

Hajime perustelee Kazuichin olevan väärillä jäljillä, koska rikospaikan käännyttyä ympäri mekaanikko huomautti Nekomarun vaihtaneen paikkaa. Kazuichi oli purkanut ammattilaisena roboäijästä osia korjatakseen mansikkakäytävän ovinäppäimen, mutta murhaaja ei olisi voinut millään tietää, miten Nekomarua purettiin, ja luoda sen pohjalta toista Nekomarua. Ellei Kazuichi ole murhaaja, joka osaisi teoriassa mallintaa toisen Nekomarun, vaikka rakennusprojekti olisi pitänyt olla käynnissä salassa kaikilta muilta. Lisäksi Octagonin asevaraston erinäiset tappotyökalut eivät olisi läheskään riittäneet kopiomechan konstruktioon. Nukketeoria siis vuotaa kuin seula ja sen voi jättää omaan olemattomaan arvoonsa. On vain yksi Nekomaru, ja nyt ei ollenkaan.


Tarkka muodostelma pilalla.


Toisesta tornista olisi voinut löytyä karkea A4-luonnos Nekomarusta.


Kaikilla satulinnaromansseilla ei ole onnellista loppua.


Ei ollut mikään vitsi.

Jos Chiaki uskoo Kazuichin olevan syytön, se on kai sitten sillä selvä, sillä tyttö ei ole ollut juuri koskaan väärässä. Murhaajana Kazuichi ei olisi korjannut hissiä tai ovinäppäintä… vaikka toisaalta hän olisi täydellinen henkilö korjaamaan omat tihutyönsä omalla aikataulullaan. Chiakilla on myös ehdotus Nekomarun ruumiiseen kahdessa marjatornissa. Kenties se liikkui. Ei siis itsestään epäkuolleena vaan muun tornin mukana.


Vain romuttaja.


Petyn, jos lattiassa on ansaluukku, josta ruumis pudotettiin.


Hevonen?

Hajime ottaa ehdotuksen vastaan ja ratkaisee loput alitajunnassaan. Kerrankin hirsipuugambiitti oli vaivaton ja stressitön eikä aiheuttanut ongelmia intergalaktisen kirjainruuhkan muodossa.


TELEPORT?


ETHEREAL?


ELEKIELI?


HIT!!ELEVENTH?


ELEV BRA? (oikeasti tuossa välissä on A, mutta olen ajoituksen ammattilainen)


Entäs liukuportaat?

Nekomarua liikuteltiin tornista toiseen hissillä, sillä koko torni on massiivinen hissikuilu, jonka lattia on hissi. Kumpikin marjakäytävä johtaa samaan hissiin, joka vaihtaa kerrosta, kun sen kyydissä ei liikennöidä. Kazuichi muistaa viiveen, joka ei johtunutkaan pelkästään torniovien avautumisesta ja sulkeutumisesta ja tornin skannausprosessista, sillä tornihissinhän piti liikkua kerroksesta toiseen ja vaihtaa valaistusta siinä sivussa. Hissin ei edes tarvitse kääntyä 180 astetta, koska käytävät ovat päällekkäin ja johtavat samansuuntaisesti hissiin, jonka toiselle laidalle Nekomaru oli tapettu kummassakin kerroksessa.


Gehennassa.


Luultavasti valtavan Monokuma-pään työntämänä.

Sonia ei ymmärrä, miksi rypäletornin toisella puolella oli mansikkaovi ja mansikkatornissa vastaavasti rypäleovi ja huomauttaa myös mansikkaoven ketjujen kadonneen. Fuyuhiko muistaa rypäleoven irronneen kahvan.


Jonkun mielestä se oli hyvä ajatus.


Muuten vaan muuttuvat.


Huvitalon jälleenmyyntiarvo putoaa silmissä.


Portti Netherworldiin.


Pätee myös peleihin tällä nillityksen aikakaudella.

Ehkäpä tätä tulisi sittenkin selventää kaikille, sillä tornin muuttumattomat asiat – pylväät ja Nekomaru - olivat lattialla. Ovet sen sijaan muuttuivat, koska ne eivät ole osa hissiä vaan seinämää. Toisin sanoen hissin lattia, ovet ja seinämät eivät ole suljettua hissikoria vaan vain lattia on edestakaisin liikennöivä taso.


Pylväät eivät sentään ole Nekomarun osia, vaikka pylväsraajainen mecha olisi melkoinen ilmestys.


Tällaiset hissit käyttöön kaikkialle.


Ja kukaan ei tajunnut katsoa rypäletornissa ylös.

Tornihissin vastakkaisen laidan ovet ovat vain hämäystä, sillä ne eivät johda mihinkään. Chiaki uskoo, että niiden avulla ylläpidettiin illuusiota, jossa rakennukset olisivat mukamas samassa kerroksessa ja johtaisivat toisiinsa. …Tämähän kuitenkin on huvitalo, joka on jonkinlaisen sekopään käsialaa. Oikeudenkäyntiä seurailevat pehmoeläimet piikittelevät toisilleen eikä ole täysin varmaa, onko tärähtänyt rakennus Monokuman vai Monomin (eli laajemmassa mittakaavassa Future Foundationin) luomusta.


Kadotukseen.


Suurhaasteena joka paikkaan olisi voitu installoida avautumattomia ovia olemattomiin marjarakennuksiin.


Myös goatse on hyvin tehokas.


Escher vauhdissa.


Monokuma on liian lapsellinen tuollaiseen.

Kazuichin miettiessä rypäletorniin kiedotun ketjun pointtia Nagito uskoo murhaajan yrittäneen pitää kaikkia loitolla mansikkatornista. Hehän tajusivat oven olevan säpissä molemmilta puolilta ja kiistelivät asiasta, kun ovi ei kuitenkaan avautuisi, vaikka nappula korjattaisiin. Mutta sitten ketju yhtäkkiä katosi – ei Netherworld-portaaliin tai mihinkään muuhun absurdiin, sillä ketjuhan on yhä kiinni neljännen kerroksen hämäysovessa. Murhaaja pelasi Nagiton mukaan hämäyksillään aikaa, jotta huvitalon salaisuus pysyisi pimennossa mahdollisimman pitkään.


Kannanotto orjuuteen.


Se oli vain hidaste.


Ei olisi pitänyt ottaa näin paljon kuvia tästä, kun tiedän, mihin se johtaa. Niin, goa-


Täydellistä vertikaaliutta tavoitellessa tornin olisi pitänyt sijaita vielä varsinaisen rakennuksen päällä.

Nagiton mielestä huvitalo linkittyy myös siihen salaperäiseen äärimmäiseen aseeseenkin, mutta Gundham pyytää hidastamaan tahtia, koska hissin – ei tornihissin vaan marjarakennusten ykköskerrosten palapelihissin – liikerata ei täsmää. Hajime tajuaa unohtaneensa koko hissin, jossa on kieltämättä jotain omituista. He olivat olettaneet hissin kulkevan vaakasuoraan, mutta nyt kun rakennukset ovatkin päällekkäin, hissin on kuljettava loogisesti pystysuoraan ykkösestä neloseen. Jos keskitytään rypäletaloon, hissistä poistuttaessa tornikäytävä sijaitsee heti oikealla, mutta mansikkatalossa sijainti onkin kääntynyt vasemmalle!


Nekomaru jäi tornioven mestaamaksi.


Liikkumalla paikasta toiseen, kenties?


Multiversevalloittajana Gundham on ymmällään.


Tuo poika tarvitsee terapiaa, puhtaasti psykosomaattista.

Kazuichin selonteko saa toimia ratkaisuna debatissa, jossa ylilordi pyörittelee turhautuneena hissin liikerataa. Nagito oli antanut korjaajaduunarille testimielessä linkkuveitsen, johon upotettu kompassi pyörähti matkalla 180 astetta. Hissi ei matkaa ulottuvuuksien halki, mutta olin kirjainhassuttelussani silloin joskus osittain oikeassa, vaikka tulkitsin U-kirjainta kirjaimen ulkopuolelle. Hissi tekee diagonaalisen U-käännöksen kapuamalla rypäleheksagonin laitaa pitkin sekä vertikaalisti että horisontaalisti ja päätyy koko rakennuksen vastakkaiselle laidalle mansikkataloon, josta päästään kätevästi vasemmalta puolelta käytävälle! Monokuma myöntää, ettei huvitalon tarvitsekaan olla rakenteeltaan käytännöllinen, kunhan hauskaa piisaa. Oikeastaan täältä puuttuu enää peilisali ja muita disorientoivia jekkuja, jotka tulivat tutuksi poukkoillessani pentuna Särkänniemen Vekkulassa.


Ei enää ikinä Strange Feeling In Toweria.


Tekstien suunta myötäilee hissin kulkusuuntaa.


Ulottuvuudet lomittuvat.


Nyt ollaan huvitalon ytimessä.


En olisi luvun alussa arvellut tämän menevän näin monimutkaiseksi mutta samalla yksinkertaiseksi.


No mutta kun olemme tai siis olimme huvipuistossa.


Ainakin tuomarilla on hilpeää.

Akane haluaisi keskittyä sortuneeseen pylvääseen liittyvään äärimmäiseen aseeseen, kun huvitalon salaisuus ei ole enää mikään salaisuus ja he voivat jatkaa lynkkausmentaliteetilla etsien murhaajaa. Nagito ei käsitä, miten he eivät voi olla perillä aseesta, jonka hän löysi Octagonista.


Huoltotakuun umpeutuminen.

Oikeastaan Octagon on viimeinen huvitalon salaisuus, josta otetaan seuraavaksi selvää. Nimi ei viittaa siihen Chuck Norriksen korskeaan ninjaleffaan vaan huoneen geometriseen muotoon. Octagon ei ole kahdeksankulmainen samalla tavalla kuin rypäletalon heksagoni, mutta on siinä silti kahdeksan kulmaa. Sen sijainti etsitään huvitalon 3D-mallista, josta sen näkee varsin kätevästi.


Yli kympin menevissä termeissä minunkin olisi pitänyt miettiä tovi.


Varalapsikin tietäisi.


Myös punamassan tuolla puolen oleva kolmioalue käy vastaukseksi.

Nelikulmion muotoinen mansikkatalo on jonkin verran suuremman kuusikulmaisen mansikkatalon päällä, joten Octagon on kääritty mansikkatalon ensimmäisen kerroksen ympärille rypäletalon katon päälle. Eli mansikkatalon ensimmäinen kerros on periaatteessa heksagoni. Asehuoneen kuusi kulmaa tulee rypäletalon kulmista ja kaksi mansikkatalon kulmista, jotka eivät ihan yllä halkaisemaan rypälettä kahdeksi kolmioksi. Ilmankos Octagon vaikuttikin niin kapealta!


En ole pudonnut vielä kärryiltä.


Jostain syystä kuvioyhtälöön ei ole ympätty mansikkakäytävää, joka lähtisi punamassan puolivälin alapuolelta oikealle. Nagitohan seikkaili suunnilleen L-kirjaimen muotoisessa tilassa.

Octagonin nimen alkuperä on hauska yksityiskohta, mutta se ei liity äärimmäiseen aseeseen. Akane arvaa aseen olevan peräisin juuri täältä, mutta Nagito ei ole samaa mieltä. Käytyään paikan päällä hän vain sai tietää, mikä se ase on. Äärimmäinen ase on huvitalon rakenne itse. Murhaaja kävi Octagonissa eikä poiminut mitään kättä pidempää – paitsi ehkä nuijan hämäykseksi – vaan katsoi pihalle, sai selville talon rakenteen ja tappoi sen avulla uhrinsa. Sen vuoksi murhaaja yritti sabotoida murhatutkimuksia parhaansa mukaan ja yritti lisäksi pitää huvitalon salaisuuden salassa.


Huvia koko perheelle.


Äärimmäinen huvitalo.


Tuumasi, että onpas komeita puita.


Turvallisesti suunniteltu huvipuistorakennus.

Nagiton on ihailtava rikosta, jossa rikospaikka on murhaväline itsessään. Hajimella ei ole aavistustakaan, mitä tämä tarkoittaa, miten Nekomaru tapettiin ja kuka on tästä kaikesta vastuussa. Se on ihan hyvä merkki siirtyä väliajalle, jossa Monokuma keksii upouuden tavan solvata verisesti Monomia.















Nekomaru pudotettiin jotenkin tornin hissikuiluun. Tähän minä uskon, kun mihinkään muuhun en. Murhaajasta minulla ei ole tietenkään aavistustakaan, vaikka kiinnitänkin jatkossa huomiota Sonian, Gundhamin ja Kazuichin sanoihin, tässä järjestyksessä.