133 - Toinen oikeudenkäynti, osa 5

Toinen oikeudenkäynti ei pääty tähän, vaikka nyt ollaankin jo todella lopussa. Ihan totta! Mutta Soniaa vaivaa silti jokin seikka ja Nagito arvaa, mistä taitaa olla kyse. Sarjamurhaajaintoilijana prinsessan on epäiltävä, onko Peko sittenkään oikeasti Sparkling Justice. Nagito muistaa Sonian kertoneen rantatalolla Säkenöivän Oikeuden iskulauseen, mikä ei ole ongelma, sillä Peko siteerasi sen äskettäin täydellisesti. Eräs yksityiskohta kuitenkin mättää pahemman kerran. Hajime saa vastata, mihin se tarkalleen ottaen liittyy.


Eipäs kun Sparkling Justice, Pekoa ei enää ole.


Kazuichi kiertää kehää.


Peko ei säkenöi.

Kiinnitin kyllä Sonian intoiluun silloin huomiota, mutta en niin paljon huomiota, että olisin miettinyt oikeudenkäynnin aikana Sparkling Justicen kansallisuutta, johon Sonia epäsuorasti viittasi nappausfraasin jälkeen. Ellei se tullut aiemmin selväksi – sillä en muista kaikkea kirjoittamaani enkä kaikkia 5 000+ kuvakaappausta – Sonia kertoi rantatalon köörille lukeneensa kirjastolla lehdestä artikkelin, jossa Sparkling Justicea oli haastateltu tämän äidinkielellä. Äärimmäisenä polyglottina Sonia oli kääntänyt tekstin. Hajime hoksaa, ettei teksti ollut englantia eli tämän tekstin kontekstissa suomea eli alkuperäispelin kontekstissa japania, koska nämä kielijutut menevät aina fiktiossa hassutteluksi. Sonia kertoo tekstin olleen espanjaksi, mikä tarkoittaa, kuten alkeellisella päättelykyvyllä selviää, että Sparkling Justice on espanjalainen, mitä Peko Pekoyama ei ilmiselvästi ole.


Ei ollut mitään sellaista, että Peko on sentin pidempi.


Silleen ekvivalentisti. #vainkääntäjäjuttuja


¡Dios mío!


Norjalaisia?

Hajime on hyvin hämillään, sillä tietenkin hän oletti Sparkling Justicenkin olevan Genocide Jackin tapaan japanilainen. Chiaki pyytää Pekoa lausumaan sarjamurhaajan iskulauseen espanjaksi. Ei taida onnistua! Ai niin, kuka seisoskelikaan kirjastolla Sonian seurana Hajimen tutkiessa uutta saarta? …Aivan. Peko.


No nyt Ibuki sai tartunnan.


Hajimen hitaus peilaa välillä osuvasti minuakin.


Kukaan ei odota espanjalaista inkvisitiota.

Mustunut tuhahtaa naamaroinnin olevan ohi, mutta hän kuulostaa olevansa hyvillään muuttuessaan takaisin Pekoksi. Muut kun eivät enää voi tehdä asian hyväksi mitään ja hänen velvollisuutensa työkaluna on päättynyt onnistuneesti.


Se oli pitkä aika.


Tein jo itsestäni tarpeeksi pellen.


En tunne itseäni korjatuksi.

Kun Hajime ei tajua mitään, Peko lisää äänestyksen jo tapahtuneen ja mutisee hiljaa itsekseen roolistaan tarpeettomana työkaluna. Tarpeeton työkalu taisi juuri tapattaa meidät kaikki muut, jos äänestimmekin väärin.


Että ydinaseet laukaistiin jo.


Se oli kenraaliharjoitus.

Nagito keksii jutun jujun, sillä työkaluja yleensä käytetään ja rantatalossa oli joku muukin murhaajan ja jallitetun lisäksi. Hän palauttaa Hajimen mieleen, mistä olikaan kyse. …Tiedustelu ruumiinlöytöilmoituksen teknisistä yksityiskohdista palaa viimeinkin puheenaiheeksi! Nagitohan kysyi Monokumalta, lasketaanko kolmeen löytäjään murhaajaa. Ei, joten kolmas puuttuu, kun Hiyoko ja Kazuichi olivat ne kaksi ensimmäistä.


Et kai sinä?


Leon Kuwata, koska maila kuului hänelle.


Jos Monokuma trollaisi, hänen repliikkinsä olisi takaumassa erilainen.


Laskuvirhe.

Koska Monokuma vältteli koko seikasta puhumista reilun oikeudenkäynnin vuoksi, on syytä olettaa, että murhaajalla oli kuin olikin mukana apuri, sillä tämä muuttaisi kaiken. Se ei muuttaisi sitä, että Peko tappoi Mahirun, mutta koska Peko väittää kivenkovaan olevansa pelkkä työkalu, jollakulla täällä oli erittäin vahva motiivi käyttää häntä tuhon välikappaleena.


Ja tuon takia joudutaan käymään koko juttu alusta, ai kun kiva.


Tuli selväksi kiitos.


Ai se.

Mitäpä sitä enempää kiertelemään, koska Mahirun halusi tappaa…



Jätkä F. 

Chiakikin ymmärtää nyt kaiken, mutta on täällä hitaampiakin kuten Akane, joille toden ja tarun häilyvä raja täytyy vääntää rautalangasta pitkän oikeudenkäynnin viimeisellä totuusluodilla eli musiikkiluokkaan lahdatulla Fuyuhikon siskolla, joka tapettiin oikeasti raadollisessa koulumaailmassa. Twilight Syndrome: Murder Casesta ei-fiktiota tekivät aidot valokuvat, jotka pelin ensimmäinen läpäisijä nettosi palkinnoksi kirjekuoressa.


Totuus on tarua ihmeellisempää.


Samaa näköä poskissa.


Ironisesti tämä kuva on screenshot.


Yhtä babyface.

Fuyuhiko näyttää ahdistuneelta eikä puhu mitään Hajimen muistellessa, kuinka he törmäsivät toisiinsa mökkien keskellä ja Hajime kysyi häneltä mukana kiikutetusta kirjeestä. Nagito uskoo Fuyuhikon reagoineen vahvasti kuolleeseen siskoonsa, sillä sekin muisto nyysittiin kouluvuosien mukana. Äärimmäinen yakuza välitti palkinnon eteenpäin Mahirulle varmistaakseen pelin tarinan olevan totta ja jätti ohjeet True Endingiin valokuvien sekaan.


Eikö saa kysyä kenet aiot tappaa?!


Paitsi jos siskoa ei ole.

Hiyokoa ei tunnu kiinnostavan Fuyuhikon osallisuus, sillä Pekohan se murhaaja on. Hehän äänestivät hänet mustuneeksi, seuraavaksi teloitettavaksi. Peko mutisee apaattisesti heidän aikansa päättyneen ja toistaa olevansa työkalu vailla murhamotiivia tai edes halua murhaan. Hän vain noudatti käskyjä eikä voi olla murhaaja, sillä oikeasti Mahirun tappoi Fuyuhiko Kuzuryu, hänen nuoriherransa, joka näyttäisi parhaillaan olevan kohtuullisen katatonisessa tilassa.


Minä vain nojasin vipuun.


Vitsi on siinä, että naisia käytetään hyväksi. Tosin tämä ei ole mikään vitsi.


Ei edes yhtä perkelettä?


Joku tappoi jonkun.


Pesismaila voisi tulla todistamaan samaa Pekosta.


Akane tajusi Twilight Syndrome: Murder Casen olevan peli.


Kuvassa nautitaan viime aikojen murhamysteeristä oikeussalissa keskiviikkona 16. syyskuuta kello 7:21. Nuori herra on jo ehtinyt aloittaa suunnittelun.

Tämä taitaa olla ensimmäinen kerta koko pelisarjan historiassa, kun oppilas käyttää toista oppilasta murha-aseenaan. Ennakkotapauksia ei ole eikä Ishimarun tappanutta Hifumia lasketa, kun hän ei selviytynyt hengissä oikeudenkäyntiin. Epäilemättä Fuyuhikolla ja Pekolla on oltava jonkinlainen historia, mutta juuri nyt siitä ei jauheta pätkääkään, sillä kauhea totuus valkenee oppilaiden keskuudessa. Yleensä aina yhtä tyyni Chiakikin näyttää game overin nähneeltä, sillä he äänestivät väärin. Fuyuhiko hämmästelee – mutta ei lainkaan vahingoniloisesti vaan täydellisen epäuskoisena – että hän elää, kaikki muut kuolevat.


Tämä kun ei ole Virtue’s Last Reward.


Positiivisesti olimme kerrankin yhtä mieltä jostain.


Mitä, ehditkö jo kiintyä meihin?

Hiyokosta ja Nekomarusta tämä on täysin järjenvastaista, mutta kuten Peko virnuilee, he eivät päätä kohtalostaan. Salissa on tuomari, joka päättää, kuka kuolee ja kuka elää. Nyt Monokuma on sentään hereillä, mutta hänkään ei oikein tiedä, mitä tässä tekisi.


Kyllä Nekomaru tietää, koska Peko kävi vessassa kakalla.


Jotain mielivaltaisen tyhmää, josta ei ole iloa kenellekään.


Meni paljon paremmin kuin uskalsin odottaa!

Toinen oikeudenkäynti päättyy tähän ja kaikkien henki on vaakalaudalla.