193 - Viimeinen oikeudenkäynti, osa 1

VIIMEINEN OIKEUDENKÄYNTI



Trigger Happy Havocin tapaan sääntökertausta ei lopun alussa ole eikä tule, koska tällä kertaa mustuneisuuden säännöt eivät muutenkaan päde. Viimeiseen oikeudenkäyntiin ei ole kokoonnuttu etsimään syyllistä vaan vastauksia. Rutiini etenee silti tuttuun tapaan keskustelulla, monivalintavaiheilla ja minipeleillä. Pitäähän ne totuusluodit johonkin ampua. Monokuma heittää välittömästi ilmoille kenties sen polttavimman puheenaiheen pois alta. Mikä tämä maailma on maailmojaan? Hajime tietää, ettei näin suurta seikkaa voi sivuuttaa, vaikka totuuden myöntäminen pahaa tekeekin.


Ei maahanmuuttokeskustelua, eiiiiii.


Syvällinen kysymys.

Odotin lämmittelydebattia, mutta jouduinkin heti kylmään hirteen. Sana-arvoituksen ratkaisu oli lyhyt ja helppo, koska oikea alkukirjain lipui avaruuteen heti kättelyssä, mutta oikein vitsikkäästi kirjainkuviot lipuivat näytön poikki ennätysnopeasti. Vasta viimeisten kirjaimien kohdalla sain muutaman kerran kuonooni, kun galaksiin tuli kunnolla tungosta. Alkupuolella kirjainparit sentään ilmestyivät yksitellen.


LEMURIA?


VIETNAM?


VIRASTO?


VIRTUAN?


Eikö muka DIGITAL käynyt, ihme pelleilyä.

Monokuma varastaa välittömästi minulta kunnian, sillä pitäähän hänen tietenkin todeta, ettei tämä maailma ole totta vaan eräänlainen pelimaailma. Onneksi kukaan heistä ei tiedä olevansa visual novelissa tai siitä seuraisi loppuelämä terapiassa. Valtaosa oppilaista tyrmää väittämän naurettavana pelleilynä ja onhan se Monokumastakin suorastaan epätoivoisen kliseistä, mutta parasta tottua tyrmistyttävään totuuteen. Kaikki käy, kun tämä on vain peliä.


Hevonpaskalta ei välty, jos Monokuma on olemassa samalla planeetalla.


Melko hyvä arvaus itse asiassa.


Ei löydy TV Tropesista artikkelia tällä nimellä.

 

Pelikarhu ymmärtää kyllä Fuyuhikon raivokohtauksen, mutta kyllähän heillä hauskojakin yhteisiä hetkiä oli. Pelithän pohjimmiltaan ovat hauskanpitoa (paitsi kehnot pelit) ja juuri tässä fiktiivisessä virtuaalimaailmassa järjestettiin murharetki, josta oli ilo kaukana. Monokuma teroittaa totuuteen sopeutumisen olevan piilolinssien tapaan vain tottumiskysymys, kun ennen muinoin lentokoneisiinkin suhtauduttiin epäluuloisesti.


Anything goes!


Vai että pelit väkivaltaisia, kaikkea sitä kuuleekin.


Vaan Ray-Baneihin.

Kazuichi ei tajua keitä he sitten ovat, jos ympäröivä maailma on virtuaalista kulissia. Monokuma kertoo suoraan tämän maailman olevan Future Foundationin kehittämä Neo World Program, jonka käyttäjät synkronoidaan digitaalisiksi aivoteitse. He ovat kyllä olemassa oikeassa maailmassa kuvan perusteella jonkinlaisissa kapseleissa, mutta heidän tietoisuutensa seikkailevat jossain aivan muualla. Mekaniikan lisäksi luottoduunarimme on perillä pelimekaniikasta ja uskoo heidän olevan parhaillaan aviaattorien sijasta avatareja, jotka eivät edes taivuta luontoa.


En raaski kertoa totuutta.


Kai meillä on edes vaatteet päällä?


”My cabbages!”

Hajime tietää, että avatareiltamme riistettiin konstruktion yhteydessä ei mitkä tahansa muistot vaan koulumuistot. Toisin sanoen muistamme kaiken ennen Hope’s Peakia. Yksinkertaiselta Akanelta alkaa tieteishömppä valua ihan yli hilseen, vaikka Monokuma nalkuttaisikin tämän olevan vain peliä.


Ja yksi munuainen, mutta sitä ei tarvitse paljastaa.


Akane tykkää enemmän fantasiasta.


Hajime pohtimassa Star Ocean 3:n juonta.

Hajimen on vakuutettava viimeisinkin oppilas totuudesta debatissa, jossa jujuna on olla yhtä mieltä Monokuman kanssa, niin vastenmieliseltä kuin se kuulostaakin. Oikean vastauksen yhdistelmän arvasinkin nähtyäni keskustelun kulun eivätkä hämäykset olleet liian hämääviä.


”Unbelievable. You, *subject name here,* must be the pride of *subject hometown here.*”


Ei Hajime, sinä olet demonit.


Oikeilla kehoilla oli parempi elämä.


En suostu mihinkään.

Opettajainhuoneen liitutaulun nimilista on todiste olemassaolostamme molemmissa olevaisuuksissa, sillä sanomalehtileike Hiyokosta ei ole peräisin tästä todellisuudesta. Kasvupyrähdyksestä keskusteltiin tutkimusosuuden aikana tahallaan hämäävästi, sillä oikeasti Hiyoko kasvoi naperosta nuoreksi naiseksi Hope’s Peakin käytävillä. Hän siis öh… puhkesi nuppuun jälkijunassa. He vain eivät muista sitä. Ihan yhtä hyvin Fuyuhiko voisi majailla parhaillaan Future Foundationin viherkapselissa huomattavasti aikuismaisempana. Muistinmenetys ei vaikuta mitenkään kehon kasvuun ja he eivät tunnistaneet murharetken alussa toisiaan, koska he olivat oikeassa maailmassa tavanneet ensimmäistä kertaa vasta Hope’s Peakissa. Jos he pääsevät täältä hengissä oikeaan maailmaan, tunnistavatkohan he enää toisiaan?


Tämä Hiyoko ei tekisi pahaa muurahaisellekaan.


Sitä se parrankasvu teettää.


Get Shorty.


Eräät eivät vartu koskaan.


Erosimme kehnoissa väleissä.


Olisimme voineet kadulla tai ruuhkabussissa törmätä.

Hajime muistaa heti ainoan poikkeuksen, joka on yhä hengissä. Oli nolostuttavaa huomata, etten välittömästi hoksannut, kenestä tai mistä oli kyse, vaikka vastaus oli ilmiselvä ja kuolleiden kyltitkin olivat poissa.


On murharetken syytä, että tässä on aina niin syyttävä sävy.

Fuyuhiko tunsi Pekon jo kauan ennen Hope’s Peakin kadonneita vuosia, joiden lukumäärää Monokuma ei järjestöön kuulumattomana tietenkään tarkkaan tiedä, mutta pari tai kolme vuotta tuntuu sopivalta. Aina nuoriherransa vierellä kaikkialle kulkenut Peko olisi huomannut Fuyuhikon kasvupyrähdyksen. Akane ei enää tiedä, vedätetäänkö heitä muistinmenetyksestäkin, mutta Monokuma saa totuustorjunnasta tarpeekseen. Kaikki tämä on ehdottoman totta. He ovat olemassa maailmassa, jota ei ole olemassa.


Eihän tuossa ajassa saa edes gradua valmiiksi.


Onnenpoika.


Valheista saisi hienon helminauhan.


Pakko se on kai uskoa.

Kaikki aistien kaltaiset pikkuseikat ovat vain lumevaikutusta, sillä heidän aivonsa järkeilivät tämän olevan totta ja panivat virtuaaliavatarit elämään kuin esikuvansa… eivätkä he missään vaiheessa olettaneet kaiken olevan huijausta. Sonia ei horissut aiemmin plasebosta ja nosebosta ihan turhaan pelkän häröilyn vuoksi, sillä hänellä on hyytävä kertomus vangille jossain Novoselicin ulkopuolella järjestetystä kokeesta, jonka todenperäisyyttä jäin kummastelemaan. Pitänee ottaa joskus selvää, sillä tarina kuulosti riittävän kiehtovalta ollakseen aito. Joka tapauksessa vangilta sidottiin silmät ja keho naulittiin sänkyyn. Kun varpaisiin oli viillelty pieniä haavoja, hänet jätettiin yksin kuuntelemaan verensä tippumista. …Mutta veren sijasta huoneessa kaikuivatkin vesipisarat ja vanki heitti henkensä luultuaan vuotaneensa kuiviin.


Suihku on keksitty.


Jos uskon tuohon, sytynkö tuleen?


Kunhan alapuolella ei ollut kivinaamiota, kaikki on hyvin.


"Next time you bleedin' to death, just think: Dr. Zed!"


Sen siitä saa, kun kävelee punaisia päin.


Sonia on erikoistunut häiritsevään tietoon.

Fuyuhiko päättelee valheista tulevan totta, jos niihin uskoo tarpeeksi. Vastikään mainion Making a Murderer -dokkarin nähneenä en kommentoi tähän mitään. Oppilaisiin tämä maailma meni täydestä. Koko Jabberwock Island saarineen, merineen ja taivaineen oli pelkkää Neo World Programin luomusta ja sama pätee tähän tilaan, joka ei ole saarta tai koulua nähnytkään. Dramaattinen zoomaus paljastaa heidän sijaitsevan keskellä ei mitään.


Waresivustoja ei tueta.


Wish you were here!

Varmemmaksi vakuudeksi oikeussali muuttuu vaeltavien kirjainnumerokoodisarjojen karmaisevaksi kurimukseksi. Toisin kuin ahdistunut Akane, Fuyuhiko löytää epätodellisuudesta jotain positiivista, sillä kaikki virtuaalimaailman tapahtumat pätevät vain täällä. Koska murharetki tapahtui täällä, kaikkien oppilaiden on oltava oikeassa maailmassa yhä hengissä! Oppilaiden mieliala nousee taivaisiin.


Ykköseen ja nollaan.


Oikeasti osallistujat törmäilivät toisiinsa säkkipimeässä varastossa.


Hupsulta näyttää.


Hiljainen hetki videopelien vihollisille.


Teruteru voisi pysyä kuolleena.

Monokuma on onnellinen hieman toisesta syystä ja muistuttaa, mitä Fuyuhiko sanoikaan todeksi käyvistä valheista. Neo World Program on poikkeuksellisen poikkeuksellinen VR-eksperimentti, jossa unelmista ja kuolemista tulee totta. Avatarin kuollessa käyttäjän aivot lakkaavat toimimasta tasan samasta syystä kuin se vanki luuli vuotavansa kuiviin. Aivokuolema ei tietenkään tarkoita täydellistä kuolemaa, mutta ei peruuttamattomasti tiedottomista oppilaskuorista ole pahemmin iloa kenellekään.


Fuyuhiko olisi voinut olla hiljaa.


Peko murenee silmissä tai siis silmässä.


Vaatii kovan näytönohjaimen.


Eipähän tarvitse miettiä mitään enää koskaan.


Loistava ura politiikassa.

No siinä meni sekin toivonpilkahdus, höh, pah ja pyh. Minäkin jo melkein, melkein, odotin kaiken kääntymistä iloksi, mutta olisihan se hirmuinen antikliimaksi, jos kaikki olisivatkin hengissä. Vähemmän aivokuolleet oppilaat (Akane on vain hidas) ovat ymmärrettävästi hiukan närkästyneitä ja erityisesti Fuyuhikon ärähdys kumpuaa sydämestä. Jos tämä on vain pelkkää peliä, eihän hengen tulisi olla vaakalaudalla.


Edes prinsessan suudelma ei kelpaa.


Summaa viimeaikaiset tapahtumat kelvollisesti.


Paitsi kasuaalipelaajat.


Ei elämästä selviä hengissä.

Monokuma kehottaa osoittamaan syyttävät sormet kohti häijyä Future Foundationia, jonka vuoksi he ovat virtuaalitodellisuuteen joutuneet. Kazuichi arvaa Monomin ja Chiakin pettäneen järjestön suojellakseen heitä viimeiseen asti. Joten onko Monokuma sittenkin tulevaisuuden palkkalistoilla?


Pelaan Danganronpa 2: Goodbye Despairia ihan omasta tahdostani.


Future Foundation pettää aina.


Olisi helpompaa olla vainoharhainen ja epäillä kaikkia.

Debatista tulee kertaheitolla päheämpi kokemus, kun kasibittinen argumenttiremix alkaa sykkiä korvakäytävän uumenissa. Kuinka erinomaisen sopivaa. Koodirimpsut päätyvät tietenkin absurdiksi häiriösotkuksi, mutta noin muuten pelilliset elementit pysyvät ennallaan. Totuusluoteja tietenkin ladotaan nykyään hirveä läjä ovelana huijausyrityksenä, mutta Future Foundationia dissaavasta keskustelusta paistaa läpi suhteellisen yksinkertainen aukko. Siitä huolimatta en heti muistanut, minkä totuusluodin teksti soveltui parhaiten.


Monokuma lähes syö oikeaa luotia.


Ehkäpä tekijätiimi ikuisti pelin virhekoodit häiriöiksi.


They would make a killing.

FF saattaa hurjien hiustyylien ja jättiläismiekkojen lisäksi olla vastuussa Neo World Programista ja tästä pikku kidnappauksesta, mutta murharetkeen järjestöllä ei ollut osaa eikä arpaa. Hajimelle jäi Alter Egon kanssa käymästään keskustelusta sellainen mielikuva, ettei virtuaalimaailmassa alun perin ollut väkivallan käsitettä. NWP:n vallannut virus toi tuhon ja kuoleman vanavedessään oikeasta maailmasta.


Hippien valtakunta.

Sonia arvaa, mihin viruksella viitataan, mutta Monokuma on vaiti. Muutkin ymmärtävät kaiken menneen pieleen vasta karhun ilmaannuttua. Jabberwock Island oli kyllä merkillinen paikka jo heti kättelyssä, mutta alussa mikään ei uhannut oppilaita ja Usami vannoi kaikenlaisen väkivallan olevan kiellettyä. Se oli jopa sääntökirjasen ensimmäinen ehdoton pykälä, mutta sitten Usamista tuli Monomi ja loppu on historiaa.


Edes tulivuori ei purkautunut.


Gundhamko ei ole outo?

Monokuma poimii keskustelusta leikkisiskonsa, jonka merkitystä hän miettii ääneen. Pitäähän sekin selvittää, joten Hajime paljastaa pupun olleen Valvoja. Akanelle opetetaan myös, mitä NPC tarkoittaa. Se ei tarkoita nyt Nauru Phosphate Corporationia eikä akronyymia ole syytä avata peliaiheisessa blogissa. Viruskuma kertoo Valvojasamin olleen pelkkä ohjelma, joten jänistä tuskin on oikeasti olemassa.


Siskon rooli.


Heittopussi puuttuu vaihtoehdoista.


NPC:t toistavat noin kahta repliikkiä ikuisuuksiin.


Valvontakamerat eivät ilmeisesti riittäneet.

Prinsessa ja riiaaja tarttuvat valvottavien lukumäärään, joka ei tunnu täsmäävän, sillä heitähän oli yhteensä kuusitoista eikä viisitoista. Hajimen mukaan toinen Valvoja jätettiin laskuista… eli Chiaki, tuo salaperäinen petturi. Mikäli Chiakikin oli vain NPC eli samassa asemassa kuin Usami, pelaajatyttöä ei koskaan ollut oikeasti olemassa. Hän oli vain ohjelma virtuaalitodellisuudessa. Tätä en tullut missään välissä edes ajatelleeksi! Eikä ilmeisesti kukaan muukaan – kaikkein vähiten Hajime, jonka mukaan Chiaki oli hengissä, oli tyttö ohjelma tai ei. Chiakihan suojeli heitä katkeraan loppuun asti.


Supermakeat kuusitoista.


Minä niin petyn, jos huijari-Togami unohdetaan kokonaan.


Välillä on piristävää, kun Hajimelta varastetaan kunnia.


Vitsi on siis siinä, etteivät tytöt pelaa oikeasti eikun siis.


Määrittele virtuaalinen elämä.

Monokumalla ei heru sympatiaa oppilasvalvojalle eikä liioin World Enderille. Sonia ei ymmärrä, miksi karhulla on oma nimi järjestölle, mutta Fuyuhikosta World Ender on pelkkää vedätystä, jolla Future Foundation saatetaan huonoon valoon. Hajime ei käsitä, mitä Monokuma oikein höpisee kaksoisnimestä, jonka synkemmällä puoliskolla on heidän kaikkien kannalta aivan erityinen merkitys.


Tuo tekee Chiakista suuren pelihahmon.


Se oli huijausta, jotta emme tietäisi, miten ajatella yhtään mistään.


Sonia kun osti 21.12.2012 varten hitonmoisen vuoren säilykkeitä aivan turhaan.


Sinun syytäsi se maailmanloppu oli.

Yakuza olettaa otson suoltavan silkkaa soopaa, mutta Hajime ei jätä tätä tähän. Hän vaatii tietää, kuka tai mikä Monokuma on. Räjähdysaltis tilanne, oppilaiden uho ja Monokuman vaivautunut radiohiljaisuus muistuttavat kovasti Trigger Happy Havocia ja äärimmäisen epätoivon vääjäämätöntä saapumista. …Oli jo aikakin Monokuman pudottaa talviturkkinsa.











…Tai sitten ei.











.
..
…
….
…..
…...
…....
….....
….......
….........
….............
…..................







Mitäs helvetin vikaa meissä nyt on?!