1 - Esiprologi

Danganronpa: Trigger Happy Havoc

Päävalikko on yksinkertainen eikä asetuksiin tarvinnut kajota, kun audiopuoli näytti olevan kunnossa. Uuden pelin kohdalla kysytään kieliraitaa. Jäin kaipaamaan Agapio Racing Teamia, mutta valitsin kuitenkin englannin, kun siihen on tullut totuttua japania enemmän. Ja ehkä törmään tuttuihin ääninäyttelijöihinkin! Todellisuudessa ääninäyttely tuntuu ainakin prologin perusteella olevan sivuosassa, sillä vain murto-osa virkkeistä on ääninäytelty kokonaan. Yleensä kuitenkin jokaisen tekstiboksin kohdalla kuuluu pieni repliikkiä heijasteleva äännähdys tai lausahdus. Tähän tottuu hämmentävän nopeasti, vaikka vähän kyllä petyin, kun Virtue's Last Rewardin kaikki dialogi (miinus puzzlehuoneet) oli ääninäytelty, vieläpä erinomaisesti. Kielivalinnan jälkeen määritetään vielä pari vaikeustasoa, joiden olettaisin liittyvän puzzleilun ja oikeudenkäyntien vaikeuteen, mutta valitsin kultaisen keskitien. Tuskin tässä sentään pitää muistaa ulkoa pitkiä lainauksia Shakespearesta.

Oikeanpuoleinen hahmo vaihtuu asetuksissa käynnin jälkeen.

Alkupätkä on tyhjentävä. Kolkossa luokkahuoneessa istuskelee mustavalkoinen teddykarhu, joka toljottaa tuoliin sidottua opiskelijaa. Teknobiitti raikaa, kun nallukka painaa punaista nappulaa ja rimpuileva uhri singotaan raketilla katon läpi ionosfääriin tapaamaan hetkellisesti absurdeja piirroksia kuusta ja auringosta ennen kuin lentorata palauttaa esineen takaisin. Kyytiläinen on muuttunut luurangoksi. Arvelen tämän olevan esimakua tulevasta. Ei se väärin ole.

Karhunpalvelus.

Tällaista se on aina NASAn laitoksissa.

Hope's Peak Academy, menolippu varmaan menestykseen, on sellainen opinahjo, että sinne ei ihan kuka tahansa pääsekään. Joku keskiarvo on ihan yhtä tyhjän kanssa, sillä koulu valitsee vain alansa äärimmäiset yksilöt, parhaista parhaat. Ensimmäisen Danganronpan päähenkilö Makoto Naegi on kaikkea muuta kuin täydellinen opiskelija, sillä hän on niin keskinkertainen kuin keskinkertainen voi olla. Luultavasti hän on keskinkertainen keskinkertaisuudessakin. Hänen mieltymyksensäkin ajelehtivat valtavirrassa.

Pyh, ei pärjää Itä-Suomen yliopistolle.

Makoto Averagi

Ulkonäkönsäkin puolesta hajuton ja mauton pelaaja-avatar seisoskelee laitoksen edessä tuumien edellistä päivää, kun hän selaili netistä keskustelua Hope's Peak Academysta, johon hänet oli arvottu sisään, sillä hänellä oli käynyt uskomaton mäihä. Harva kun sattuu olemaan äärimmäisen onnekas opiskelija. Makoto olikin ottanut selvää muista sisään päässeistä ja heidän erikoisuuksistaan. Koko porukka esitellään vähän myöhemmin, mutta tässä saadaan jo esimakua äärimmäisestä popsensaatiosta (nyt ei puhuta Rise Kujikawasta), pesistähdestä, muoti-ilmiöstä ja koko Japanin prätkäjengien pomosta. Ilmeisesti Hope's Peak Academyssa ei niinkään perusteta oikeasta lahjakkuudesta eri oppiaineissa.

Sillä välin Ad Infinitumissa.

Bloken ryrics vely Engrish such wow.

"Koska pelataan pesäpalloo?!”

Aina voittaa Seiskan.

KANEDAAA

No kyllä yliopistoihinkin pääsee täysin tuurilla, kuten minä.

Alkuseremoniat pidetään vasta aamukahdeksalta, mikä tuntuu näin viidettä vuotta yliopistossa notkuvan näkökulmasta järkyttävältä, sillä kahdeksan aamut ovat uskomatonta tervanjuontia ja yleensä aikaisimmatkin luennot älytään pitää kymmeneltä. Tosin eipä minulla melkein mitään kursseja enää olekaan graduseminaarin lisäksi siis. Mikä järkyttävämpää, Makoto on saapunut melkein tunnin etuajassa. Siksi aulassa ei ole vielä ketään. Eikä täällä tunneta akateemista varttiakaan, ihme pelleilyä. Muuta tässä ei ehditä miettiäkään, kun PS Vitan kosketusnäyttö vääristyy madonreiäksi eikä mikään tule olemaan entisellään.

Fraktaaliydin esiintyy myös Danganronpassa.