39 - Luku 3, Deadly Life, osa 1

En ole ensimmäinen Ishimarun murhapaikalla, sillä kunhan Makoto on sisäistänyt päivän toisen painajaisen – joka on nyt vain kylmä tosiasia – hän tiedostaa jahtiseurueen olevan jo tarvikehuoneessa. No niin, kuka teistä tunnustaa? Ei ainakaan Toko, joka lojuu lattialla tiedottomana. Makoto ehtii jo säikähtää kolmannesta uhrista, mutta Togami korjaa hänen vain pyörtyneen Ishimarua ympäröineen verijärven vuoksi. Herättelyt eivät auttaneet, joten Togami kehottaa Makotoa jättämään tytön rauhaa. Mistäs sitä tietää, vaikka tökkimällä saisi saksiparin otsaan?


Työ mies ukon puhetta.


Toko Fukawa, äärim-… oh wait.


Togami voisi kokeeksi suudella, tepsii varmasti.

Koska Togamilta tai Sakuralta ei liikene muuta dialogia, tutkin lattialta löytynyttä neljättä vasaraa – aivan oikein: oikeusvasara 4 – joka on entistäkin suurempi ja ilmeisesti pirstoi Ishimarun kallon välittömästi. Sakura ihmettelee numerointia, josta Makoto muistaa, ettei Ishimaru ollut ainoa vainaja. Sakura hämmästyy Hifumin kuolemasta, Togami ottaa tiedon analyyttisemmin vastaan ja ehdottaa heitä käymään alakerrassakin.


Stop! Quadrajusticetime.


Hifumi on vain pitkillä talviunilla.

Heti tiedelabran ulkopuolella kolmikko törmää Celesteen, joka oli tullut hakemaan heitä, sillä päivän selittämättömät tempaukset eivät ole todellakaan ohi. Hifumin ruumis on kadonnut. Togami pitää tuollaista väitettä naurettavana ja Sakurakin on ihmeissään tapahtumista. Joukkio rynnistää sairastupaan, jonka lattiaa koristaa enää vasara, veriläiskä ja halauksen tarpeessa oleva Aoi, joka sopertaa alibin itselleen ja Celestelle. He kävivät yhdessä vessassa – veikkaanpa ihan turvallisuuden vuoksi – tosi nopeasti, ja ruumis oli kadonnut.


Videopeleissä ruumiit tuppaavat katoamaan.


Asioita.


Halaustarjous on vielä voimassa.

Tässä vaiheessa Monokuman suunnitelma täydellisestä epätoivosta onnistuu, sillä ensimmäistä kertaa epätoivo lankeaa epätodennäköisenkien oppilaiden sisimpään. Celeste järkeilee murhaajan vieneen ruumiin pois nauttien heidän pelosta ja hämmennyksestä ja toteaa heidän kaikkien kuolevan. Sävy ei ole alentuvan kolea vaan kuulostaa jopa pelokkaalta. En olisi ihan tällaista häneltä uskonut. Togami ei ole aivan yhtä epätoivoinen, mutta ruumiin katoaminen ei enää käy hänellekään järkeen. Tuplamurha nyt ehkä kai vielä menisi, mutta ruumiin katoaminen on luonnotonta. Togamin maailmassa kaikelle tuntuu olevan luonnollinen selitys, joten ajan ja tilan halki materialisoituva tappajarobotti on totisesti sellaista, jota ei Togamin kartanon massiivisesta kirjastosta löytyisi. Aoi tarttuu tuplamurhaan ja saa kuulla Ishimarun kuolemasta, joka järkyttää Celesteä ja Togamia tavallisemman tyttösen pahanpäiväisesti. Häneltäkin saamme kuulla kuinka he kaikki kuolevat.


Celeste noppaturnauksen alussa.


Togami ei usko maatumiseen.


No vain suurin osa näillä näkymin.

Togami arvailee jo seuraavaksi uhriksi Tokoa, joka oli unohdettu rikospaikalle. Hän virnuilee, ettei muistuttanut muita asiasta, sillä hän ainakin kernaasti haluaisi päästä jo eroon helmoissa roikkuvasta psykopaatista. Sakura ehtii jo vimmastua, mutta Togamilla on viiltävä kuittaus valmiina. Sakura voi syyttää Tokon unohtamisesta vain itseään. Makoto kehottaa lopettamaan tappelun, kun Aoikaan ei enää kestä tätä, ja niin Hope’s Peak Academyn rappukäytävää suurkulutetaan jälleen.


Sakura unohtaa joskus myös imperfektit.


”War and pestilence wherever you go! Everywhere, nothing but loathsome humans!”


Onko tässä talon kolmas sekoaja?


Sakura will remember that.

Tokolle ei ole tapahtunut mitään, mutta Ishimarunkin ruumis on kadonnut. Nautin muiden reaktioista, vaikka en voi olla peittämättä hämmästystäni. Peli on kyllä sitten suuren selityksen velkaa! Togami tokenee sen verran, että korjaa Aoin näkemystä ruumiin katoamisesta. Ruumis on todennäköisesti piilotettu eikä lakannut olemasta. Celeste ja Aoi ovat jo huolissaan murhaputken jatkumisesta, mutta Togami korjaa heitäkin panemalla heidät ajattelemaan. Tässä ei voi olla muita syyllisiä kuin Hiro tai Kyoko, jotka eivät ole edes paikalla. Makoto puolustelee jo Kyokoa, jolla on ruokasalialibi ykkös- ja kakkosvasarasta, kenties kolmosestakin. Togami irvailee sankarini olevan ihastunut, mutta hyväksyy väitteen.


Togamin mielipaha on minun mielihyvä.


Täällähän leijailee formaldehydin päräyttävä aromi.


Logiikan Saharaan irreaalisesti kadonneilla on kova tungos päällä.


Tämän pelin tuntien murhaaja ei ole kuitenkaan kumpikaan heistä.


Jealous, much?

Hiron on siis Celestenkin mielestä oltava murhaaja eikä Togamin mukaan muita murhia tule, kun tässä pelissä on selkeät säännöt. Kolmas murha on sääntörike ja Monokumakin pullahtaa paikalle tekemään tuhmeliineista verbaalisesti sotkua ja heittää vielä ennen äkillistä katoamistaan kalatahnaviisauden, koska me tarvitsimme sitä. Sakura päättelee Togamin tietäneen koko ajan, ettei Toko ollut vaarassa. Itsehän mietin, että pakka olisi sekoittunut entisestään, jos Tokokin olisi viety pois Ishimarun mukana, mutta eiköhän vyyhti ole jo ihan tarpeeksi sotkussa.


Hirohan on ollut alusta asti epäilyttävä, monestakin syystä.


Kaksi ja puolikin on liikaa.


He’d Gungnir ya.

Togamin mielestä on aika etsiä ruumiit ja Makoto jää vielä kertaamaan mielessään tapahtumia ja mahdollisia syyllisiä, kunnes hänet palautetaan todellisuuteen. Celeste ehdottaa heidän hajaantuvan ja Sakura tulee lihamuuriksi pelokkaan Aoin seuraksi, vaikka murhia tuskin enää tällä kierroksella tapahtuukaan. Saan koluta kolmoskerrosta omaan tahtiini, mutta löytöretket ovat vain näennäisiä, sillä minun ei ollut tarkoituskaan löytää mitään. Ehdin kääntyä kuvisluokassa – jossa noteerasin lukitun tarvikehuoneen – ja hupihuoneessa, kunnes Celeste ja Togami ilmestyvät seuraani, sillä Celeste oli löytänyt ruumiit kuvisluokan tarvikehuoneesta.


Neljäs seinä rakoilee.


Rebodytory.

Makoto ihmettelee oven tällä kertaa avautuvan ja siellähän ne Hifumin ja Ishimarun kuoret dramaattisesti retkottavatkin. Verilöyhkän leijaillessa Monokuman murhailmoitus kajahtaa monitorista jo toisen kerran tänä päivänä. Kauhukuma ilmestyy hetimmiten paikan päälle ojentamaan heille näiden murhatutkimuksien Monokuma-kansiota, jota oli pantannut jonkin aikaa, kun hän arveli jotain vielä tapahtuvan. Epäilemättä sen vuoksi hän ei ollut kuuluttanut toisesta murhasta aikaisemmin. Togami tivaa jo itsetyytyväiseltä karhulta totuusluotia ja Monokuma pyytää heitä valmistautumaan kunnolla seuraavaan oikeudenkäyntiin.


Murhaaja olisi voinut vielä asetella heidät hassunhauskasti.


Huomaavaista.

Monokuman kadottua Togami siirtyy jo pohtimaan syyllistä, mutta Aoilla nousevat tunteet pintaan. Hän tiuskii miehen rauhallista suhtautumista kahteen kuolemaan ja hirveään tilanteeseen ja pillahtaa itkuun lysähtäen Hifumin ruumiin äärelle.


Asiasta kolmanteen.


Paitsi Muurista pohjoiseen.

Aoin angstatessa yksittäinen kyynel tipahtaa Hifumin poskelle ja Makoto tuumii, että ehkä jossain kuvitelmassa Hifumi heräisi henkiin, mutta tämä ei ole mitään fiktiota. Tämä on…











.
..
…
….
…..
…...
…....
….....
….......
….........
….............
…..................



…mitä tämä on?!