80 - Viimeinen oikeudenkäynti, osa 1

Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää.

Olen ensimmäisenä paikalla, mutta perässä seuraa Kyoko, joka arvelee Makoton olevan valmiina koitokseen. Muut seuraavat perässä, Genocide Jill hännänhuippuna. Hän sentään rikkoo erittäin epämukavan hiljaisuuden, kun Togami, Aoi ja Hiro tyytyvät mulkoilemaan vihaisesti. Tämä sakki ei lähde samalta viivalta yhtenä joukkona alakertaan, se on varmaa. Makotolle muistuu mieleen se ensimmäinen oikeudenkäynti. Jillin psykopaattisekoilu sentään tyssää aivastukseen sarjamurhaajan uhotessa, kuinka kaikki saavat sukupuolesta riippumatta saksesta ihan Isännän vuoksi. Kyoko on niin pettynyt Tokon paluuseen, vaikkei tämän kummassakaan puoliskossa ole varsinaisesti kehumista.


Jospa kaikki muut tällä kertaa myöhästyisivät.


Ylös sinua.


Tsun tsun.


Lemuria.


Se oli sellainen hiljainen.


Paitsi jos pahuus on kivi.


Welcome to fear, side two.


Kokeile solresolia.

Monokumakin materialisoituu laskemaan möllöttäviä päitä ja on ihan täpinöissään epätoivoa tihkuvasta viimeisestä oikeudenkäynnistä. Hän ottaa nokkiinsa Kyokon piikitellessä tulevaa trialia reiluksi. Karhu väittää voittavansa reilulla pelillä ja kotikatsomokin saa kaiken päättyessä tietää, että epätoivon kynä on toivon miekkaa mahtavampi. Togami jättäisi paskapuheet sikseen ja Monokuma tekee työtä käskettyä.


Kuulostaa kurjalta.


Ha, gayyyyy.


Minun puolestani voidaan pitää se tässä.

Hapan rahamies astuu ensimmäisenä hissikoriin. Aoi, Hiro ja itsekseen känisevä Toko seuraavat ja jään hetkeksi kahden kesken Kyokon seuraan. Etsivä ei voi olla huomaamatta eripuraa, josta Makoto tietänee enemmän. Saan luvan valaista valokuvayllätystä sitten oikeussalin puolella. Kyoko on hyvillään asenteestani ja siirtyy hissiin. Tutkin vielä huoneen kameran ja monitorin, koska se on Makotostakin tarpeetonta, ja astun alter egoni teatraalisten ajatusten säestämänä hissiin, kunhan hän on ensin empinyt kuilun partaalla. Kori rymistelee yhä syvemmälle pimeyteen ja kaikki aistit surkastuvat.


Ajattelin hävitä ja tapattaa kaikki.


And when that spot has your full and complete attention, take a deep… breath.


The end.

Makoto avaa silmänsä. Viimeisen oikeudenkäynnin tapahtumapaikka on kaikessa teollisessa karuudessaan viime rundin karkkivärien täydellinen vastakohta. Monokuma on niin ylpeä sisustuksesta ja kertoo, että tällä kertaa hän astuu muiden seuraan kuudenteentoista aitioon, joka on ollutkin ennen tyhjillään. Tuomarittomassa salissa kaikki on sallittua, vaikka hurjakarhulle ei mitä luultavimmin kannata ruveta.


Kai tässä on bonuskenttä lopussa?


OKEIIIIIIII.


Mitään valmisteluja tarvita.

VIIMEINEN OIKEUDENKÄYNTI

Nyt ei aloiteta Monokuman sääntökertauksella, sillä täytäntöön pannaan erityissääntö. Mustuneiden aika on ohi. Jos äärimmäiset oppilaat saavat Mukuron murhaajan lisäksi selvitettyä Hope’s Peakin arvoituksen, he voittavat. Muussa tapauksessa äärimmäinen karhu voittaa. Häviäjää odottaa hyperjännittävä rangaistus. Kyoko haluaa varmistaa, tarkoittaako tämä sitä, että jos Monokuma häviää, hän teloittaa itsensä. Kyllä vain! Monokuma vannoo, ettei tähän sisälly mitään vippaskonsteja tai pientä pränttiä.


Kuitenkin joku Monokuma voittaa -sääntö.


Ei Scooterin tuotannon läpikotaista kuuntelua, eiiiiiii.


Urcide.

Hieman yllättäen Hiro haluaa mennä suoraan asiaan. Hän haluaa tietää, viitataanko takapirulla vain yhteen henkilöön. Sitten alkaa armoton syyttely, sillä he kaikki ovat Hiron perässä. Myös lemurialaiset. Vähemmän tervehenkinen kinastelu jatkuu yksinkertaisessa monivalintadebatissa, jossa Aoi ja Togamikin pääsevät ääneen, sillä heillä on todisteita. Hiro ei käsitä, miten kolmikolla on todisteita, johon Makoto totuuslaukoo, että hänelläkin on todiste, josta kaikki muutkin puhuvat.


Lemuriassa puhutaan henkilön ilmentymistä.


No, Hiro, Lemuria are the masterminds.


Vääristä syistä.


Lemurialaista geometriaa.


Make it count.

Makoto näyttää yhteiskuvansa, mutta Aoinpa kuva on erilainen. Eikä hän edes näy siinä, vaikka aiheena on urheilu. Hiro näyttää pyydettäessä omansa eikä hän ole siinä paikalla. Hiron ja Aoin riidellessä Makoto arvaa kuvien olleen takapirun temppu saada heidät epäilemään toisiaan, mutta Monokuma vaatii julkeaan syytökseen todisteita. Makoto kertoo suosiollisella avustuksellani, että liikuntasalissa jaetuista kuvista puuttuvat niiden vastaanottajat. Loput viisitoista – myös Mukuro! – ovat läsnä. Togami näyttää tässä välissä varmistuksena kuvansa eikä Togami ole tullut uima-altaalle hassuttelemaan muiden seuraan. Hiro tajuaa, että kuvat saivat muut vaikuttamaan vihollisilta. Koska maailma on selvästikin salaliitossa Hiroa vastaan, ei mikään ihme, että heppu hepuloi asiasta kunnolla. Jokin muu seikka kerrassaan mahtavissa yhteiskuvissa (jäin makustelemaan nokkelia yksityiskohtia luvattoman pitkäksi aikaa) jää vaivaamaan Makotoa sen verran pahasti, että hän haluaa nähdä ne vielä kertaalleen. Mikä kumma niitä yhdistää? Onko kuvat feikattu vai esittävätkö ne unohdetun opiskeluvuoden parempia aikoja? Yhteiskuvaluoti päivittyy, jotta joku saa reiän otsaansa.


Makoton kuva.


Aoin kuva.


Hiron kuva.


Togamin kuva. (mitä helvettiä Sakura)


Lemurialaisetkin menisivät takuuseen, että olet nyt paikalla.


Ah, luokkakuvat.


Sellainen maaperä, jossa on ansoja.


Lemuriassa valokuvataan vain vihollisia.


…strange about the photo…

Kuvien alkuperään tuleekin heti vastaus, jonka todenperäisyyden voi toki kyseenalaistaa, koska vastaus tulee Monokumalta. Yhteiskuvat ovat aitoja. Aoi ja Hiro eivät tietenkään usko tätä, mutta Makoto ei olisi asiasta niinkään varma, vaikka hänkään ei muista olleensa kuvissa. Vastaus puuttuvaan arvoitukseen tongitaan – hieman ironisesti – Makoton muistista. Avarasta alkuasetelmasta huolimatta tajusin lähes välittömästi, mitä hirttäjäisissä ajettiin takaa.


Lemuriassa mennään halpaan joka kerta.


Vaatii eeppisiä Photoshop-taitoja.


Pakko uskoa.


Lemurialaiset eivät halua, että muistat.


Holokausti.


ANNEKIN?


AMNETIC?


Yksikin epähauska Morso-juttu ja Monokuma tappaa.

Makoto muistaa, ettei muista. Kollektiivinen muistinmenetys melkein uppoaa Hiroon. Melkein. Ai niin, aivan. Muistinmenetys on okkultismia. Aoikin älähtää asiasta eikä Makoto varsinaisesti syytä heitä. He eivät kuitenkaan pääse elämässä tai kuolemassa eteenpäin, jos muut eivät usko uskomatonta totuutta, joten oikeudenkäynnissä hypätään välittömästi seuraavaan debattiin. Panokset kovenevat, sillä totuuslippaaseen sullotaan viisi luotia sen normaalin kolmen sijasta, joten luodit kannattaa sisäistää ennen kuin oranssi ristiriita livahtaa ohi. Tai sitten niistä voi ottaa kuvakaappauksen blogikäyttöön ja käydä ne läpi PS Vitan kuvakansiossa, mutta en myönnä mitään. Koska Makoto etsii toista totuusluotia yhteiskuvan tilalle, DVD on helppo vaihtoehto todeta, ettei Aoi muistakaan mitään.


Tapahtuu aina Lemuriassa keskiviikkoisin Suuren Pulssisykäyksen aikoihin.


Ai kuten Lemuria?


Öö tuota.


Millaiset sukat minulla oli pari viikkoa sitten?

Kun haastattelu-DVD on otettu puheeksi, Toko pelkää tuhmuuksia, mutta Makoto kertoo tarkemmin sen sisällöstä. Aoi ei jaksa uskoa olleensa rehtorin haastateltavana, vaikka Kyoko kehottaakin katsomaan DVD:n. Kaiketi sitä varten seinille on upotettu valtavia monitoreja. Eikä se ole niinkään muistamisesta kiinni. Aoi ei ymmärrä, miten häneltä on viety muisti.


Haluatko nähdä vaalituloksen?


Why don’t you have a seat over there?


Voi olla väärennetty.


Tuliko juotua?

Togamin mielestä asia on parasta hyväksyä, kun ei sitä voi oikein kieltääkään. Häntä kiinnostaa enemmän, mistä haastatteluissa oli kyse. Makoto kertoo heidän hyväksyneen yksi kerrallaan loppuelämänsä koulun penkillä. Hirosta sillä ei ole merkitystä. Oli muistinmenetystä tai ei, hän ei varmasti olisi suostunut.


Togami miettimässä todellisuuden luonnetta.


Lemuriassa häiriötkin elävät.


Eipä tarvitse etsiä töitä.


Luulin kompakysymykseksi.


Lemuriassa muistinmenetyksen voi ostaa.

Monokuma pamauttaa DVD:n sisällön olevan totta. Kyoko tokaisee, että parasta kai hyväksyä älytön totuus, kun karhu niin väittää. He menettivät muistinsa samanaikaisesti. Monokuma on vaikuttunut, kun Makoto tietää vastapuolen varastaneen juuri nuo tietyt muistot. Eiväthän he sentään tabula rasoja ole. Tokokin ihmettelee, miten muistivarkaus on mahdollista, mutta Monokuma sivuuttaa mokoman pikkuseikan olankohautuksella. Uskoisivatko he hypnotismia tai kallo-operointia tai ylipäätään yhtään mitään animatronisen nisäkkään suusta? Tekotapa on parhaillaan merkityksetön. Heiltä vietiin muisti. Siinä se.


Aina voi edetä taaksepäin.


Robottikarhutkin ovat totta.


Totuutta voi vääristellä.


Se oli villi ilta se.


Synkimmät ja likaisimmat.


Steamin joulualennuksista.


”Of course I do, Jack! You have to beLIEve me!”

Togamista on syytä keksiä, mitä muistoja heiltä tarkalleen ottaen vietiin. Siis haastattelun ja ryhmäkuvan lisäksi. Kai unohdukselle jokin syykin oli. Monokuma alkaa horista alkuperäisestä motiivista, jonka vuoksi murhaleikki käynnistyi, mutta sehän vasta salaisuus onkin! Hän kehottaa valaoppilaita keskittymään Mukuro Ikusaban murhaan. Sitähän varten he ovat tänne kokoontuneet jo toistamiseen. Ehkä murha valaisee koulun synkimpiä salaisuuksia siinä sivussa.


Unohdin, että olin unohtanut Togamin.


Onko tämä sama juttu kuin perisynti?


Perin yllättävää.


Ai niin joo.


Peltoympyröistä Toynbee-laattoihin.

Murhakeskustelu jatkuu debatissa, jossa Kyoko on varma takapirun osallisuudesta murhaan. Kun Hiro kääntää keskustelun takapirun olinpaikkaan ja Toko ehdottaa hänen olevan kaukana koulusta, siinä roskakirjailija on väärässä. Makoto kertoo heille datakeskuksen Mono-säädintaulusta, jolla karhua kontrolloidaan. Jonkun on oltava Mono-mechan ohjaksissa tälläkin hetkellä ja on alusta asti ollutkin. Togamin mielestä nyt on selvää, että joku heistä on takapiru, sillä Makotohan kertoi heille karhun kertoneen, että murhaleikissä on kuusitoista osallistujaa. Koulussa ei ole ketään muuta. Takapiru on siis kuudestoista oppilas. Joku heistä kuudesta. …Tai?


No ovat todisteet varmaan jossain täällä.


Melkoinen signaali Monokumalla.


En olisi tassusäätimistä uskonut.


Todennäköisemmin ensimmäinen, kun aloitti tämän pelleilyn.

Hiro änkyttää, ettei hän ainakaan ole takapiru. Eikä ole kuulemma Aoikaan. Toko keksii syyttää Makotoa, joka selvisi merkillisen helposti teloituksesta. Hirokin innostuu eikä Makotoa matkiva karhu varsinaisesti nosta osakkeitani.


Lemurialaiset ovat.


Ihan tyhmä tyyppi kyllä.


Lemurialaisilla on takapiru suojeluspiruna.


Ei, Makoto ei ole oikeasti äänessä. Ei pelissä ihan sellaisia twistejä sentään ole.


Busteeeeed!

Kyoko ei kiihdy ja neuvoo muitakin olemaan kiihtymättä. Togami yhtyy. Kinastellessaan he vain haaskaavat aikaa. Hiro ja Toko eivät kuitenkaan käsitä, mitä käsittelemistä murhassa enää on. Johan jo viides oikeudenkäynti keskittyi siihen. Kyoko palaa Mukuron kuolinsyyhyn, joka ei ole täysin selvillä. Aoi muistaa, että sehän oli se isku takaraivoon. Kyoko hakee tukea Makotolta, mikä on yleensä merkki monivalintatehtävästä.


...But I don’t like fighting.


Kuolema?

Tartun niihin muihin haavoihin. Hiro muistuttaa heti Mono-kansion sisällöstä. Haavathan ovat vähintään usean päivän ikäisiä. Ruumis löytyi eilen. Makoto ehdottaa murhan tapahtuneen aikaisemmin, josta Kyoko jatkaa. Jos uhri olisi päässyt päiviltä monta päivää sitten, kaikkialle ilmestyneet haavatkin täsmäisivät. Tokosta tuo on järjetöntä, sillä Mukurohan oli äärimmäinen sotilas, joka oli ansainnut haaverinsa ennen opintojaan. Hän saa hyvin hämmentäviä kiksejä Kyokon tyrmättyä väitteen ja haluaa jatkaa aiheesta hysteerisenä debatissa.


Lemuriassa lukutaito on yliarvostettua.


Tai leikki kuollutta ja leikki meni liian pitkälle.


Väisteli luoteja.


No en.


Ei mene tinderöinti aina nappiin.

Viisi luotia ja kieppuva ristiriita aiheuttavat lievää päänvaivaa, mutta pulman ratkaisu ei ole kaukaa haettu. Mukuro Ikusaban profiilin mukaan äärimmäinen sotilas ei saanut haavan haavaa palkkasoturina. Toistamiseen tyrmätty Toko suorastaan piristyy. Togami ei piristy isännöinnistä. Makoto ja Kyoko järkeilevät yhdessä, ettei muuta vaihtoehtoa ole. Mukuro shishkebaboitiin koulussa kuoliaaksi ja ruumis sai jälkeenpäin puukosta ja nuolinipusta. Lopullinen kuolinsyy ilmestyy totuusarsenaaliin.


Japanilaista totuusrulettia.


Oli pakko hidastaa tahtia noiden kieppuessa kuin dervissi.


Loukkausta vammaan.


Kiellän sinut.


On minulla teorioita, mutta et pidä niistä.


Äärimmäisesti tappoi.



Kun Hirolle on vahvistettu puutarhavainajan olleen kuollut jo pitkään, Togami ihmettelee, kuka sitten hyökkäsi Makoton kimppuun viime yönä, jos Mukuro oli kuollut ajat sitten. Niin, tuostakin on kulunut vasta vuorokausi, joten tapahtumat tapahtuvat melkoista vauhtia. Kukapa tosiaan? Mukuro ei mene vastauksena läpi, kun juurihan Togamikin sanoi Mukuron kuolleen. Kyokokin on ollut pitkään tuota mieltä. Ainoa järkevä vastaus on naamion taakse kätkeytynyt takapiru. Makoto kertoo olettaneensa hyökkääjänsä päätyneen puutarhan vainajaksi, kun he löysivät ruumiin. Sama naamio. Nyt hän tietää, että takapiru kävi yökylässä.


Lemurian noususta asti.


Joku sileä kriminaali.


Togami ei ole kuullut elävistä kuolleista.

Monokuma saa kärsimättömän naurukohtauksen ja liittyy keskusteluun. Hehän puhuvat vain oletuksesta, sillä oikeasti viiden pennin luchadoremaskin takana voisi olla kuka tahansa. Monokuma on sitä mieltä, että Makoton kimppuun hyökkäsi Mukuro. Mielipide on sinänsä erikoinen, sillä jos datakeskuksen Mono-huoneessa hääräilisi tälläkin hetkellä Mukuro, miksi kummassa takapiru paljastaisi henkilöllisyytensä?


Jim Carrey.


Ai että ihan luulet niin.

Koska entinen tuomari vaatii todisteita, ne hänelle mielihyvin annan debatissa, jossa Makoto päättää tarttua Mukuron Fenrir-tatuointiin. Oikeastaan Kyoko nostaa aiheen epäsuorasti esille, kun kasvot jäävät mysteeriksi. Karhu luetteleekin liukuhihnalta muut mahdolliset ruumiinosat, jotka jäävät hauskaan häiriön peittämään muodostelmaan, jos lantiota ei lasketa. Keskustelu tulee käydä kertaalleen läpi ja oikea käsivarsi poimia Mukuro Ikusaban kumoavaksi ristiriidaksi.


Äks merkitsee karhun.


Oikea käsivarsi on murhaaja.

Makoto muistaa, ettei lepakkoyöhyökkääjän (helvetin Digimon-viittaukset) oikeassa käsivarressa näkynyt norskihukkaa. Toisaalta unenpöpperöisen ja kuumehoureisen Makoton lausunnolla ei ole hurjasti painoarvoa, mutta kukaan ei tartu kyseiseen epäkohtaan. Oletetaanpa, että tiedän tällä hetkellä enemmän kuin mitä hahmot ovat tuoneet julki. Oikeasti tiedän kirjoitushetkellä huomattavasti enemmän, mutta ei nyt lähdetä siihen. Jos siis puutarhan ruumis on Junko, joka kuoli pari viikkoa sitten Gungnir-pommitukseen, ja yöhirvitys ei olekaan Mukuro, kuka kummassa sitten kävi Makoton huoneessa? Togami, Toko, Aoi ja Hiro varmistavat alibeineen toistensa selustan ja Kyokokin tuli pelastamaan Makoton hyökkääjältä. Ellei Mukuron tatska kulu suihkussa, oppilasmäärä ei millään riitä. Vaikka pidinkin Junko-gambiittia todennäköisenä, tähän kätkeytyy nyt jotain hyvin, hyvin, hyvin, hyvin hämmentävää. Miksi kaikki pitävät kiinni siitä, että puutarhan vainaja on Mukuro Ikusaba?!


Susipaitakin löytyy.


Mukuro oli naamio.

Meninkin hiukan asioiden edelle, sillä Monokuma heittää pallon muille. Joku heistä hyökkäsi Makoton kimppuun. Togami odotetusti käyttää alibikorttinsa, johon Hiro yhtyy. Monokumalle selitys kelpaa, mutta hän iskee kyntensä Kyokoon ja irvailee, kun syytetty ei kuittaile mitään. Sen sijaan mestarietsivä tyytyy näyttämään synkän salaisuutensa ja riisuu hanskansa. Makotolta lipsahtaa pakotettu henkäisy rumille palovammoille. Ne ovat nuoren etsivän alkeiden peruja; peräisin jostain toisesta tarinasta, joka ei nyt kuulu tähän. Kyokoa ei haittaa, kunhan arpitodisteilla vastapuoli saadaan ajettua nurkkaan. Hän vetäisee käsineensä takaisin ja Makoto vahvistaa, ettei hyökkääjällä ollut arpiakaan. Kyoko on ehdottomasti sillä kannalla, että takapiru yritti listiä vähemmän onnekkaan äärimmäisyyden.


Pidä tuosta kiinni.


Ei nyt tehdä tästä viime keissin toisintoa.


Lapun, jossa lukee ”En se minä ollut.”


Manos: The Hands of Fate.


Rasvaisit edes joskus.


Takapiru tietää, että Makotoa on pelättävä.

Monokuma ei luovuta ja yrittää aivan turhaan saada Kyokon suuttumaan arpivinoilullaan. Kun siitä ei tule mitään, hän kääntää katseemme Mukuron kuoleman olosuhteisiin. Aoi toteaa, että hehän tietävät vain uhrin kuolleen joskus ennen tämän pitkäksi venähtäneen vuorokauden aamua. Togami ei sentään usko Mukuron poistuneen tästä olevaisuudesta ennen murhaleikin alkua, mutta Monokuma vannoo kautta kiven ja hunajakannon, että uhri kuoli vasta murhaleikin käynnistyttyä. Mukuro tai kuka hitto tuo nyt onkaan kuoli siis salassa ja Hiro miettii, piilotettiinko ruumis johonkin. Ei se ainakaan puutarhaan olisi voinut jäädä maatumaan.


Aika halpamaista nyt.


Oli synkkä ja myrskyinen yö.


Voisin Monokuman höpinöistä uskoakin.


Kun näki sinut HAH HAH.


Lemurialaiset tietävät. He eivät kerro.

Makotolla – tai siis minulla – on vastaus valmiina. Keittiö olisi toki karu yllätys – aamupalalla Mukuro-soppaa ja kaikkea – mutta tästä päästäänkin sujuvasti biolabraan… tai siis ruumishuoneeseen. Samalla vahvistetaan myös pressun osallisuus murhavyyhtiin, sillä ruumis siirrettiin sen varassa puutarhaan. Ei olisi edes logistinen mahdottomuus, kun paikat ovat samassa kerroksessa. Muut hämmästelevät Makoton tarkkoja silmiä. Ilmeisesti heiltä meni biolabralätkä tyystin ohi. Kyoko lisää pressun suojanneen ruumista keinosateelta ja hämäystakin ilmestyneen päälle jälkeenpäin.


Kaukana tulevaisuudessa luomakunnan yhdeksän säilöttyä geenimanipuloidaan henkiin uudeksi toivoksi.


Etsin tästä kielioppivirheitä, voi mennä pari viikkoa.


Luulin jo päässeeni sprinklereistä eroon.


Kyoko on etsivä. Sinä olet idiootti.

Jokin horjahtaa Monokuman koneistossa, sillä arvailu ei ursus despairukselle kelpaa. Kyoko esittää tyynesti todisteet. Niitä ei ole. Osui heidän teoriansa silti oikeaan, kun takakarhu näyttäisi olevan kovin kiihtynyt, ellei jopa hermostunut. Kyoko tökkii karhunpesää lisää, sillä biolabrassa on taatusti muutakin äärimmäisen arkaluontoista. Siellä piilee eräs valtava epäkohta.


Pysähtynyt kello, kahdesti päivässä, jne.


Voin minäkin selitellä, mihin kataklysmiin kotitehtävät katosivat.


Murrr.


Epäkohta on se, että se ei ole biolabra.

Makoton päässä alkaa raksuttaa hurjaa vauhtia ja –


ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ 

Hyi helvetti kun säikähdin. Sitten repesin pahasti. Kypsästi lällättävä Monokuma pomppi aluksi kamerassa koomisesti sinne tänne ja lävähti lopuksi moloilemaan Vitan näyttöön. Vähemmästäkin säpsähtää kolmelta aamuyöstä. Kun Kyokoa ei lapseta, Makoto palaa vain hetkeksi ajatuksiinsa, kunnes Monokuma hyökkää uudestaan. Tällä kertaa henkilökohtaisesti. En varsinaisesti odottanut karhun alkavan puhua Makoton perheestä. Makoto ei varsinkaan. Mitenköhän äidillä, isällä ja pikkusiskolla parhaillaan pyyhkii? Makoto muistaa aivan liian hyvin irvokkaan kontrastin kannustavan perheen ja ydinlatauksesta kärsineen sohvan välillä, mutta Kyoko on järjen ääni. Monokuma vain trollaa, yrittää järkyttää.


Ai niin, se yksi juttu.


Asuisin ja siskoon astuisin eikun.


Japanissahan on usein maanjäristyksiä.


Tahallaan.


Valitettavasti Makoto ei ole Hulk.

Makoto rauhoittuu ja valmistautuu elämänsä tanssiotteluun karvaista kumppania vastaan, sillä totuus häämöttää epätoivoisen otson takana. Tätä olenkin odottanut. Tuntui luotiaikatappelu ainakin temponsa puolesta intensiiviseltä, vaikka nykyään lippaan lataus tuleekin selkärangasta ja tahtikämmit ovat korkeintaan pieniä hidasteita. Kyllä ruutu välillä täyttyi nallen ölinästä ja sain kuonooni, mutta hurjan pitkän hiparipalkin vuoksi takaiskut eivät tuntuneet missään. Monokuman elinvoima sen sijaan hupeni tasaisesti. Taisin jopa lopussa mokata, kun en tajunnut vaihtaa oikeaa totuusluotia, mutta ei sillä niin väliä ole. Tanssin köntyksen suohon.


No niin!!


But all I know, is all I know, is the disco infiltrator fo sho


Stop, you can’t believe, what you believe, or the disco infiltrator will leave


Stop, you make me frown your little town, you run the disco infiltrator on down


Bear in mind, we all fall behind, from time to time

Biolabran mahdottoman suuri epäkohta liittyy kylmäsäilön sinivaloihin, jotka ilmaisevat, sisältääkö säilö asukkaan. Makoto laski kokonaista yhdeksän sinivaloa, kun mukaan lasketaan Mukuron lokero. Hirolle pitää teroittaa, että oikeasti huoneessa pitäisi hehkua kymmenen lamppua. Muut vaihtoehdot ovat järjettömiä. Kyoko pyytää kaikkia muistelemaan, kuinka monta täällä on heittänyt henkensä. Makoto laskee saman mielessään. Pidättäydyn täydellisestä luettelosta, koska tein sen viime kerralla, mutta Sakura on yhdeksäs ja Mukuro kymmenes uhri. Yhdelle ruumiille ei ole kotia.


Varmasti reagoisi muuhunkin esineistöön.


Yhdeksän on palannut Minas Morguliin.


Lemuriassa miniversiot halutaan häviöttömässä formaatissa.


42.


Menee mutkikkaaksi, jos mukaan lasketaan rehtori ja Tragedia.


Olipa taistelutaidoista hyötyä.

Hiro säikähtää ruumiin kadonneen ja Aoi on ruumiin tuhoamisen kannalla, mutta Makoto olisi kylläkin takapirun housuissa hävittänyt Mukuron ruumiin suorana todistusaineistona. Silti Mukuro lojuu biolabran ikikohmeessa. Kuka sitten katosi? Kyokon mielestä ei kukaan. Näyttäisi siltä, että kymmenestä kuolemasta seurasi yhdeksän ruumista. Aoi on täydellisen kujalla, joten hänelle tulee kyhäillä täydellinen selitys. Makoton ehdotusten joukossa lymyilee sen verran hauska vaihtoehto, että pakkohan siihen oli tarttua. Joku meistä tapettiin kahdesti. Vain näin päästään kymmeneen kuolemaan ja yhdeksään ruumiiseen. Koska Kyokokin on tätä mieltä, Togami vaatii valaisemaan, kuka sitten oli tuplauhri.


Keitossani olikin varpaita.


Olimme vain valikoivasti sokeita.


Tähän vaaditaan korkeampaa matematiikkaa.


En olisi pelin alussa arvannut, että tämä on loogisin vaihtoehto.


Tervetuloa viimeiseen oikeudenkäyntiin!


Toko sopisi vainajana täydellisesti.

Kyoko on aivan ehdottomasti Mukuron kannalla. Mukuro tapettiin ensimmäisellä kerralla jonakuna muuna. …Ja tästä pääsemme pikapuoliin Junkoon, vaikka kaikesta päätellen tuntuisi järkevämmältä, että juuri Junko tapettiin kahdesti, toistamiseen Mukurona. Onko Kyoko siis väärässä? Togami ymmärtää, että biohuoneruumislabrasäilöntä sopisi yhtälöön. Monokuma ei ymmärrä mitään. Vai että joku tapettiin jonakuna muuna? Taas jotain ihme pelleilyä harhaiselta Kyokolta. Ja kuka tämä joku muu on?


Sanoo robottikarhu, jonka kontrolloija on kaapannut maailmanlaajuiset lähetyssignaalit näyttääkseen maailmalle, kuinka teinit tappavat toisiaan.


En halua kun ovat niin rumia.


Hän on vain Kyoko.

Se selviää debatissa, joka koostuu enimmäkseen karhun vainajaluettelosta, mutta lopusta poimin tuplamurhan ja täräytän sillä toisella rundilla Junko Enoshimaa silmien väliin. Vertauskuvallisesti siis. Triplamurha olisi liian julmaa. Makoto ajattelee ääneen, että Junko kärsi samanlaisen kohtalon kuin Mukuro. Ylimaalliset Gungnir-keihäät lävistivät tyttöpolon joka puolelta sääntörikkeen vuoksi. Mukuro koki Togamin mukaan samanlaisen kohtalon, joten lienee järkevää olettaa, ettei näin älytön yhteensattuma ole pelkkä yhteensattuma.


Oli pakko nauraa.


Tulihan se sieltä.


Kuvan perusteella kaikki kohdistuvat samaan pisteeseen.

Togami kertaa itsekseen, että Junko tai joku Junko keihästettiin kuoliaaksi ja ruumista säilöttiin biolabrassa, kunnes se tuotiin puutarhaan esittämään Mukuroa. Hirolla on suuria vaikeuksia tajuta, että Mukuro ja Junko ovat yksi ja sama henkilö. Mutta vain se selittää ruumisvajeen. …Ja koska kuolleista on vajausta, eläviä on sitten senkin edestä. Joku mukamas kuollut on yhä hengissä. Tämä joku ohjailee Monokumaa. Tämä joku on takapiru.


Eipä ainakaan löyhkännyt.

Aoi ja Hiro innostuvat nakkelemaan kysymyksiä. Tokolla on vastaus. Änkytyksestäkin huolimatta se kuulostaa sinänsä järkevältä. Se minulla olikin alusta asti mielessä, vaikka tietyt epäselvemmät asianhaarat ovat saaneet minut vainoharhaiseksi. Mukuron on oltava elossa. Se selittäisi lävistetyn Junkon retuuttamisen ympäri koulua. Kun Monokumakin on äitynyt hiljaiseksi, Toko on satavarma asiasta.


Ainakin muistoissamme.

Makoto ei ole varma asiasta. Hän ei ole lainkaan varma asiasta eikä oikeastaan edes usko Mukuron olevan hengissä. Seuraava debatti on erittäin nopeasti ohi, joten kannatti olla hereillä ja sohaista ensimmäistä pikkuruista oranssia väittämää hektisesti valitulla luodilla.


Mitä minä puhun?


Olisikohan tuo?


Syteen tai Mukuroon.

Toisin kuin Toko väittää, Mukuron profiilin perusteella neiti Ikusaba on kuollut. Profiilin strategiset mitat täsmäävät. Kyoko muistaa ne yhä ja vahvistaa omalta osaltaan niiden sopivan ruumiiseen. Joten mitä helvettiä, onko Junko tismalleen samasta muotista valettu kuin Mukuro? Pakkohan tässä tarinassa on joku kaksostwisti olla. Toisaalta ruumiin Fenrir-tatskakin sopii pelottavan hyvin Mukurolle.


Vähän kutistui räjähdyksessä.

Vai onko palkkasoturitatska Junkon mielestä muotia? Mitä ihmettä täällä on meneillään? Taas kerran? Tai mitä ihmettä täällä ei ole meneillään? Eikö mikään Hope’s Peakissa ole yksinkertaista? Kuka täällä on oikeasti tuomiopiirin lisäksi hengissä???





.
..
…
….
…..
…...
…....
….....
….......
….........
….............
…..................



Ai.