56 - Luku 4, Deadly Life, osa 2

Sakura Ogamin murhatutkimukset

Ensimmäinen totuusluoti on aiempien tutkimusten malliin Monokuma-kansio, jonka Makoto plärää itsekseen läpi. Siitä selviää ainakin pari kiinnostavaa yksityiskohtaa. Sakura kuoli kahdeltatoista päivällä. Ainoa huomionarvoinen vamma on isku päähän ja lisäksi uhri oli oksentanut verta. No niin, hurmeyrjö viittaa myrkytykseen, tämä selvä!


…blow to the victim’s head. No other injuries were noted; however, it seems that at some point, the victim suffered from violent vomiting of blood.

En pääse ihan heti omilleni koluamaan joka kolkkaa, kun Kyoko nykäisee hihasta. Jos tämä on hänenkin mielestä haastava tilanne, taitaa pelin loppu lähestyä. Kyokon mielestä hupihuoneen ovi on erityinen ongelma, sillä se on ainoa väylä sisään ja ulos. Ja ovi oli teljetty sisäpuolelta eli murhaajan oli täytynyt livistää paikalta oven telkeämisen jälkeen. Tämä on klassinen esimerkki suljetun huoneen murhasta. En ole hurjasti lukenut niitä kaikkein legendaarisimpia murhamysteeritarinoita, mutta Googlella löytyi varsin nopeasti aiheesta lisää. En tosin sen tarkemmin tutkinut, kun kuitenkin olisin spoilautunut tämän murhan ratkaisusta. Makoto kummastelee, ovatko he astuneet keskelle fiktiota.


Challenge… accepted.


Zero Escape -sarjan toivottavasti joskus toteutuvassa kolmososassa viitataan sitten hienovaraisesti Danganronpaan.

Kyoko kertoo, että suljetun huoneen murhamysteeri voidaan jakaa neljään peruskategoriaan.


Hovimestari, hovimestari, hovimestari, hovimestari.

1. Suljettu huone luodaan, kun murha on tapahtunut. Tällöin tappaja sulkee huoneen oven jonkinlaisella erityistempulla, kuten nyörillä tai mekanismilla. Heidän tulisi tutkia ovi läpikotaisin ykköstyypin vahvistamiseksi.

2. Huone on suljettu ennen murhaa. Tappaja murhaa kohteensa ulkopuolelta erityistempulla, kuten kytkimeen liitetyllä käsiaseella tai nuolella oven välistä. Kakkostyypille ei tunnu olevan pahemmin näyttöä, sillä koulussa ei ole aseita eikä ovessa koloa.

3. Tappaja on huoneessa, kunnes se avataan. Hän livahtaa muiden seuraan ja teeskentelee tulleensa mukana. Voisi ehkä olla mahdollista. Kenties. Kai. Luultavasti.

4. Huone ei todellisuudessa olekaan suljettu. Huoneesta on toinen pakoreitti. Kirjallisuudessa ja muussa fiktiossa esiintyy nelostyyppiä, joka ei yleensä ole mahdollinen vaihtoehto. Tuskin tässäkään tapauksessa.

Kyoko ei osaa sanoa, mikä vaihtoehto olisi todennäköisin. Itse ehdotan viidettä eli jotain hatusta heitettyä bullshit-generoitua mindfuckia, jossa yhtäkkiä onkin sitten järkeä, kun kaikki palaset loksahtelevat kohdalleen. Jos ei kuitenkaan lähdetä vielä siihen vaan tutkitaan tämä rikospaikka.

Aloitan sen asukeista. Togamilta saan inhoa ja vähemmän ystävällisen kehotuksen häipyä. Selvä pyy. Kyoko pohtii, miten Sakura saatiin nujerrettua, kun kyseessä kuitenkin oli äärimmäinen kamppailija, oikea voimanpesä. Makoto ehdottaa, että ehkä uhri yllätettiin jotenkin. Mahdollisesti.


”We got two supreme fighters lined up! This is going to be one hell of a show!”

Aoilla on jopa perustelut syyttää Hiroa, Togamia ja Tokoa, sillä hänpä tietää, että Sakura pyysi heitä tapaamiseen juurikin täällä hupihuoneessa. Aoi tietää asiasta, sillä hän oli lähtenyt aamulla sairastuvalta Sakuran kanssa ja kun he olivat olleet jonkin aikaa erossa toisistaan, Sakura oli palannut kertomaan hänelle jättäneensä kolmikolle viestin, jossa oli pyytänyt heidät paikalle puoliltapäivin. Aoi oli yrittänyt pysäyttää Sakuran, mutta tämä ei ollut asiasta huolissaan, sillä oli vain halunnut puhua heille. Kiitoksia tiedosta, Aoi, tämähän menee varsin mielenkiintoiseksi.


High Noon.


Use the Force, Aoi.



Makoto päättää jututtaa asiasta pääsyytettyjä. Togami löytyykin heti läheltä ja saan miehestä sen verran irti, että viesti oli totisesti vastaanotettu ja revitty riekaleiksi, sillä Togami ei halunnut joutua hirviön kynsiin. Hän ei ole nähnyt Sakuraa tänään lainkaan. Niin varmaan juu.


”There are terrible demons, ouch!”


Nytkin katselee toiseen suuntaan.



Elottomien olentojen murhatutkimukset aloitan uhrista, jonka kohdalla Makoto vahvistaa päätällin ja suupielen verijuovat. Kun Makoto ajattelee ääneen yhdistäessään päätällin verilaattaan, Togami kiistää järjenjuoksun, vaikkakin Makoto katselee parhaillaan mitä mielenkiintoisinta kohdetta. En ole oikeastaan varma, mihin Togami nyt tarkalleen ottaen viittaa. Olisikohan asia niin, että Sakura kuoli pelkästään myrkytykseen ja päätälli oli vain hämäystä? Tai jälkimmäinen pelkkä hidaste, jolla jätti taltutettiin oksentamaan sisuksiaan ulos?


En aio katsoa hameen alle, jos sitä vihjailet.


…would have vomited blood.

Kaikenlaista koluttavaa irtaimistoa on siellä täällä, joten aloitan nuohoamisen huoneen vasemmalta laidalta. Oven luona lojuu tyhjä muoviputeli Sakuran lempiproteiinijuomaa eli kemianluokassa vilahtanutta Proteinzyme-X:ää, joka on merkitty koodilla A-2. Kyoko kiinnittää huomioni sen ympärillä lojuviin lasinsiruihin, joiden on oltava peräisin Makoton julmasta ikkunavandalismista. Ainakin suurimman osan, sillä siruja on myös tölkin alla, mitä voi olla hankalampi selittää. Kierähtikö proteiinijuoma lasipommituksessa kumoon sirujen päälle? Vai ovatko alla olevat sirut peräisin muualta kuin ikkunasta? Kyoko ei anna vastauksia eikä vihjaile mitään eli päättelen tämän olevan elintärkeä vihje, jota en vain tajua sitten kun asiasta kinastellaan debatissa.


Näyttää kastelukannulta.


…around and underneath the container.

Ovea jumittaneesta tuolista ei heru juuri mitään, ei edes totuusluotia. Näyttäisi siltä, että siinä ei ole minkäänlaista temppua, mekanismia, hilavitkutinta tai jippoa eli se oli vain perinteisesti tungettu ovenkahvan alle. Kyoko ei tuumi asiasta mitään, joten tuoli ei liity mitenkään mihinkään ja sen tuominen esille lienee vain oikeuden halventamista.

Sakuran massiivisen julkisivun edustalla lojuu yksinäinen valkoinen punapallokuvioitu karkkipaperi jonka Aoi yllättäen tunnistaa, sillä hän oli antanut sen ystävälleen piristykseksi, kun he olivat poistuneet sairastuvalta. Aoi oli löytänyt ajat sitten kokonaisen laatikollisen näitä viiden pennin Marianne-namuja varastosta ja oli jemmannut laatikon kämppäänsä. Näköjään tytölle kelpaa muukin makea kuin donitsit. Juuri nyt edes karkit eivät hänen mielialaansa kohota. Eli näyttäisi siltä, että Sakura oli syönyt karkin, joka joko oli tai ei ollut myrkytetty, ja sen paperi oli pudonnut Sakuralta. Tai Sakura oli pudottanut sen tahallaan, jolloin hirmuinen roskaaja ansaitsikin kuolla.


Kunnon diileri.


…”monopolized” this candy as soon as it had become available, so obtaining a piece would have been difficult to impossible.

Lasinsiruja on päätynyt myös Sakuran valtaistuimen taakse, mutta nämäpä ovat punaisia ja pari suurempaa pirstaletta antavat ymmärtää kokonaisuuden olleen lasipullo. Eikä siinä vielä kaikki, sillä Makoto huomaa myös lasimurskassa köllöttävän shakkiratsua halaavan Monokuma-figuurin.


Go figure.

Tälle tuplatotuusluodille löytyy ainakin osittainen selitys pikapuoliin, mutta koska epälineaarinen läpipeluukronikkani antaa äksänpainelupelissä valita hotspottien järjestyksen, tutkin seuraavaksi säilytyskaapin, joka on vieläpä auki. Aivan, täälläkin on yksinäinen sellainen kuin tilauksesta tällaisia murhatutkimuksia varten – aivan kuten uimahallissa! Koska koulu on ollut vuoden poissa käytöstä, kaappiin on kertynyt pölyä ja pölyyn on kertynyt kädenjälkiä. Kyoko järkeilee, että joku on piileskellyt täällä, mutta Makoto menee metsään lisätessään, että tämä joku oli livahtanut muiden seuraan eli käyttänyt suljetun huoneen kolmatta sääntöä. Kyoko kehottaa muistelemaan menneitä. Makotolle välähtää, että kaappi oli jo silloin auki, kun hän kurkki ikkunasta sisään. Joka tapauksessa kädenjälki osoittanee sen, että joku hyökkäsi Sakuran kimppuun takaapäin. Oletan, että Sakura oli istunut jo siinä vaiheessa kenties myrkytyksen vaikutuksesta ja päätällillä tappo olisi varmistettu.


Sweet touch, you’ve almost convinced me I’m real.


…they arrived.

Niin, se punainen ex-lasipullo. Hupihuoneen lasikabinetin sarjalla on neljä punaista lasipulloa, joista kussakin on eri shakkinappulalla varustettu Monokuma-figuuri. Niiden ystävä tapettiin juuri. Tosin Makoto ja Kyoko keskustelevat siitä, miten figuurit saatiin sullottua pulloihin. Ehkä sekin on tärkeä yksityiskohta, jonka varassa kaiken tasapaino piilee. Makoto on jo niin pitkällä tarinassa, että hän päättelee ajatuksissaan aivan oikein, että Sakuraa krakajutettiin Mono-pullolla, joka lienee tämän keissin murha-ase.


Teleportaatiolla.


I know, right.



Lähes kaikki rikospaikalla on järkevän mitan päässä uhrista. Lehtihyllyn juurella vellova verilätäkkö vaatisi jo työtä, sillä jos veri on tursunnut Sakuran erinäisistä ruumiinaukoista, kuolinkuukautiset ovat epäloogisen etäällä viimeisestä leposijasta. Ellei sitten Sakura kävellyt sinne suuntaan pelatakseen jostain käsittämättömästä ja tyystin mielenvikaisesta syystä dartsia, jolloin kaappihirmu olisi yllättänyt hänet takaapäin. Tai sitten Sakura oli siellä etsimässä terveyslehdestä artikkelia verioksennuksesta.


Onko missään järkeä asioiden suuremmassa kokonaisuudessa?


…so far away from where the victim was found.

Ajattelin jo, ettei huoneessa ollut sen enempää johtolankoja, kun siirryin oven pariin astuakseni etsimään Hiroa ja Tokoa, mutta ovipa on totuusluoti itsessään. Niinpä tietenkin, tässä on vielä tämä suljettu dilemma ratkaistavana. Makoto vahvistaa epäilykseni, sillä ovi on ainoa väylä sisään tai ulos, siinä ei ole lukkoa, koska muuten Monokuma tappaisi minut, eikä ovessa ole mitään yllätyksiä paitsi yksi ikkunapaneeli vähemmän. Oikeastaan tässä käydään läpi tuolikin, sillä siihenkään ei kätkeydy hämmästyttäviä tosiseikkoja. Ovi teljettiin tuolilla sisäpuolelta, MOT.


Ovi on murhaaja.



Kyokon ehdotus tai vähemmän hienovarainen käsky muiden jututtamisesta viimeistään indikoi, ettei murhapaikalla ole ainakaan toistaiseksi tutkittavaa. Siispä astun käytävälle ja sieltä automaattisesti asuntolaan, kun Makoto arvelee Hiron ja Tokon palanneen kämppiinsä. Tokon ovi on lähempänä, joten kiusaan häntä ensin.


Voinko käyttää kolmea pistettä keskusteluissa?

Eikä minun tarvitse edes korjata kyseessä olevan Genocide Jill, koska oven raottaa negatiivisen auran ympäröimä Toko, joka pälyilee maanisesti suuntaani. Toko pujahtaa ärsyyntyneenä kokonaan esille. Olettaisin, että hän vain haluaa päästä minusta mahdollisimman nopeasti eroon. Mielellään kilon paloina, jos se on Jillistä kiinni. Toko valehtelee aluksi, kun ei tiedä mitään tapaamisesta Sakuran kanssa, mutta kun Makoto mainitsee puhuneensa jo asiasta Togamin kanssa, Toko hämmästyy ja kärähtää valheesta. Samantekevää, suostuu Toko sentään myöntämään saaneensa viestin, mutta häntä pelotti niin paljon, ettei hän tullut paikalle. En jää tenttaamaan enempää, kun Makotolla ei ole todisteita Tokon lausuntoa vastaan.


”Normaali.”


O-olet s-s-syyllinen.


Too much information.


Jill olisi uskaltanut.



Hiro on hauskempaa ja kertaheitolla epäilyttävämpää seuraa. Äijä hämmästyy, kun tiedän Sakuran halunneen tavata hänet. Hän kertoo Sakuran kertoneen pyytävänsä paikalle myös Tokon ja Togamin. Nyt on minun vuoroni hämmästyä, sillä Hiro on kolmikosta ainoa, joka oli saanut viestin Sakuralta henkilökohtaisesti. Ilmeisesti viestit itsessään olivat yksilöityjä. Makoton epäilykset vain kohoavat, kun Hirokaan ei tullut tapaamiseen. Eli nyt kukaan kolmikosta ei ole tavannut Sakuraa. Tai niin he väittävät. Hiro vielä vannoo nähneensä Ogren (hauskasti vain Hiro käyttää tätä lempinimeä) viimeksi sairastuvalla, kun Aoi oli siellä toipumassa. Enpä ole näin nopeasti havainnutkaan ristiriitaa tai sitten Hiro sekoilee omiaan kuten yleensä.


Näin sielussasi Lemurian.


Hiro selvisi teloituksesta näin Lemuriassa.


Ne Toiset tulevat viemään sinut takaisin Lemuriaan.

Makotolle tulee mieleen pyytää Hiroa näyttämään Sakuran viestiä, mutta eipä taskuista mitään löydy. Kovin tutunlainen karkkipaperi sen sijaan putoaa taskusta syyllistävänä, epäilyttävänä ja kertakaikkisen kummastuttavana detaljina, ja Hiro kaappaa sen talteen, sillä sehän kuuluu roskikseen. …Mutta syyllistääkö karkkipaperi välttämättä Hiroa? Olisiko se vain pantu Hiron taskuun? En millään haluaisi uskoa Aoin ryhtyneen tuhmuuksiin, mutta koska meitä on enää niin vähän, ei potentiaalista vaihtoehtoa sovi sivuuttaa. Aoilla on tällä hetkellä karkkimonopoli, joten hän olisi voinut hyvää hyvyyttään jakaa karkin sekä Sakuralle että Hirolle (jonka kanssa hänellä ei ole mitään yhteistä joten ehhhh). Tai myrkyttää molemmat pahaa pahuuttaan. Toisaalta Hiro taisi reaktionsa puolesta tasan tarkkaan tietää, ettei karkuun päässyt ihan mikä tahansa roska. Eli onko Hiro nyt Aoin rikostoveri vai mitä helvettiä nyt taas?! Aika siirtyä eteenpäin, sillä tässä on yhä ihan liikaa aukkoja.


Paperiin on koodattu lemurialaisia piiloviestejä.

Makoto päättää käydä uudestaan rikospaikalla, mutta häntä vaivaa myös proteiinijuoma, joten siirrynpä siis uudenkarheaan neloskerrokseen koluamaan kemianluokkaa. Paikan päällä on myös Togami, sillä eihän mikään ole estänyt häntä liikkumasta paikasta toiseen. Ja aina sopii sotkea omat jälkensä, hehheh. Yritän pysyä poissa hänen tieltään, kun yli nousee taas herralla mieleen. En ala herroitella sinua apina.


”I do not comprehend.”

Kemianluokan kohokohta on kolmiosainen litkukaappihökötys, jonka edustalla on melkoinen sotku. Lattialle on levinnyt kaapin leveydelle kellanruskeaa – optiset täydellisyydet saattavat erottaa värin mustana – jauhetta oikealle puolelle pirstoutuneesta pääkallopullosta. Mitä mielenkiintoisin yksityiskohta antaa odottaa hetken itseään, kun Togami panee väliin, ettei täällä ollut aamulla tällaista, kun hän oli pyörinyt täällä. Onpa mukavaa, kun vahvistit käyneesi täällä hakemassa myrkkyjä. Joka tapauksessa sotku syntyi jotakuinkin murhan aikoihin, luultavasti vähän myöhemmin.


Näyttää currylta.


Enpä ole nähnyt räjähdettä jauhemuodossa.


Vielä.


…spilled after the incident took place.

Ja nyt päästään jalanjälkiin, jotka edustavat jauheessa kehnonlaista tanssikuviota kaapin leveyden vasemmalla laidalla. Togami tuumii, että taitaa olla aika tehdä tilanteesta hahmotelma. Hän ojentaa virnuillen Makotolle kynän ja paperia, kun eihän nyt hän suinkaan aio vaivaa nähdä. Sankarini kyhäelmä ei varsinaisesti pääse Kiasmaan edes postmodernille osastolle, mutta eiköhän se valaoppilaille kelpaa todisteeksi. Ainakin siitä näkee suoraan, että jalat tepsuttelivat suoraan vasemman laidan hyllylle ja poistuivat paikalta. Togami haluaa varmistaa, etteivät jalanjäljet suinkaan kuulu Makotolle.


”Whose footprints are these?!”


Ei taitamattomuutta tarvitse hävetä.


Meni solukämpän seinälle.


Nyt menee shoegazingiksi.

Protestoituani protagonisti riisuu jalkineensa, jotka eivät Togamin harmiksi täsmää, sillä numero on yllättäen liian suuri. Togamista kyseessä on arvokas johtolanka ja niinhän se onkin, sillä yhtäkkiä vaihtoehtoja on erittäin vähän mikäli oppilaiden pituudet ovat edes jokseenkin verrannollisia kengän kokoon.


…business in this area.

Makoto on itse asiassa melko pätkä jätkä. Pelivalikon todistuksen kätevässä pituuslistauksessa hän on 160-senttinen eli yhtä pitkä tai lyhyt kuin Aoi. Olin jo kirjoittamassa, että Toko on kääpiö kyykyssä, mutta hänpä kyykyttää meitä neljällä sentillä! Sitten tulee 167-senttinen Kyoko, ja Togami ja Hiro huitelevat jo 180:n tienoilla. Sakura oli sellainen siirtolohkare, että mittaa oli miltei kaksi metriä. Ainakin pisimmät äijät voisi tyystin unohtaa, sillä pituusheittoa Makotoon on niin paljon, että pienempi jalka olisi eriskummallinen mutaatio. Uskoisin silti hentorakenteisen Tokon käyneen etsimässä töppöjaloillaan Jill/Kill-pillejä. Knoppitietona Chihiro oli kaikkein lyhyin: 148 cm. Ehkä hän on noussut kuolleista.

Kun Makoto on kerrannut pirstoutuneen pullon, pullosta valuneen sotkun ja sotkuun jääneet jalanjäljet, siirrytään tutkimaan ABC-hyllykolminaisuutta. Vasen A-hylly sisältää ravintolisämömmöjä ja lääkkeitä. Proteiinijuoma lienee siis peräisin juurikin tästä hyllystä, sillä se oli nimikoitu A-kirjaimella ja numeroarvolla aivan kuten hyllyn muutkin esineet paitsi kovin ruman näköinen C-9, joka on nyt ihan väärässä paikassa. Tämä tuskin on sattumaa nähnytkään.


Plan 9 from Outer Shelf.

B-hyllyllä Makotoa odottaa Togamin tyly oppitunti reagensseista, joita hylly on pullollaan. Kenties olen tietämätön luuseri, mutta ainakin selviydyn täältä hengissä. No mutta kuitenkin, hyllyn esineistö on nimikoitu B-kirjaimella eikä B-tököttejä ole sotkettu mihinkään, joten hyllyn voinee unohtaa. Myrkyillä kuorrutettua C-hyllyä sen sijaan ei sovi unohtaa, sillä sen edustalle on tumpuloitu myrkkypullo. Se on varmaan palautettu paikalleen mutta lipsahtanut kätösistä.


Siksi ryhdyin humanistiksi.


…section A of the shelf.

Kemianluokka taitaakin olla suunnilleen tässä. Togamilta saan kerrassaan harvinaislaatuista tunnustusta huomioistani. Epäilemättä hänkin on perillä samoista seikoista. Rikospaikalle palattuani paljastan Kyokolle Tokon ja Hiron tarinat ja Kyoko nostaa esille hyvän pointin: joku kolmikosta taitaa valehdella. Jokin ei nyt täsmää. No itse asiassa monikaan asia ei täsmää, mutta siitä voidaan jatkaa sitten oikeussalissa, sillä Kyoko on löytänyt johtolankoja, joita Makoto ei olisi voinut millään löytää. Niitä ei suoraan sanella minulle, vaan Kyoko kehottaa tutkimaan toistamiseen ruumiin, Mono-pullot ja yllättäen lehtihyllyn.


Gee, kiitti.


En ole Keyser Söze.

Sakuran kuoren luona Makoto alkaa empiä kuolleen kopelointia, jota Kyoko ei kavahda. Tytöllä kun on kokemusta sellaisesta. Jaa missä? Ruumishuoneella? Sotatantereella? Salaisuutesi paljastuvat vielä! Kyoko siirtää harhailevan katseeni Sakuran kenkään, jonka päälle on jäänyt kovin samanlaista jauhetta kuin kemianluokan lattialla. Ellei sitä ole siroteltu hämäykseksi, Sakura on kenties ryystänyt sitä tuolilla proteiinijuomana ja tajunnut virheensä. Luonnollisesti Kyoko on löytänyt ruumiista noin miljoona yksityiskohtaa (no ei nyt ihan), mutta nyt on ainakin selvää, että Sakura sai kaksi tälliä päähän. Ainakin jos tosi tarkasti katsoo. Eli punaisen lasipullon ja… ja… mitä? Sen proteiinijuomaputelin? Tai kaksi iskua lasipullosta? Viimeisenä yksityiskohtana Sakuran kämmenet ovat putipuhtaita verestä.


”Oo, soft.”


Vai niin!


Ei Sakura vähästä pysähdy.


Nuollut kämmenensä.





Shakki-kumien hyllyllä Kyokon vihjeet kryptistyvät, sillä pulloilla on aivan erityinen korrelaatio. Ai eri shakkinappulat? Kyoko ei pidä johtopäätöksensä kertomista fiksuna ratkaisuna, sillä itse kunkin tulisi tehdä omat johtopäätöksensä, myös helmoissa roikkuvan Makoton, johon tyttö ainakin jollain tasolla luottaa. Se taso riittänee yhteistyöhön, sillä Kyoko haluaa tehdä pikku punnitustestin. Hän käväisee hakemassa kemianluokasta vaa’an, kun kerään sillä välin punapullon sirut yhteen. Ja figuurin myös, sillä eihän tässä muuten olisi järkeä. Ensin testataan kahden ehjän pullon painosuhde. Vaaka päätyy tasapainoon. He eivät kokeile kaikkia pulloja, mutta ainakin sopii olettaa, että ehjät pullot painavat yhtä paljon. Makoto olettaa lasinsirujen ja figuurin painokokonaisuuden täsmäävän tai painavan vähemmän, jos hän on ollut huolimaton siivouksessa, mutta hämmentävästi hajonnut lasipullo painaakin enemmän kuin ehjä. Kyoko tämän arvasikin, mutta Makoto on hämillään. Niin olen minäkin, sillä mieleeni ei juolahda juuri mitään järkevää syytä tulokselle. En lähde spekuloimaan pullon olevan peräisin jostain aivan toisaalta, koska asia ratkennee kuitenkin oikeudenkäynnissä. Eikä ole kyllä ainoa selvitettävä seikka.


Kaivan jo MAOLin esille.


Metakommentaaria pelaajan roolista tässä kaikessa.


No mutta kun tulee haavoja pöh.


Kun näkee kasvoja kaikkialla, mittari alkaa häiritä.


Harmikseni käytin jo ”That’s heavy” -replan viime kerralla.


No kun en keksi!



Lehtihyllyllä odottaa murhatutkimuksien viimeinen yllätys, sillä eräs lehdistä on sullottu muiden sekaan ylösalaisin. Makoto nappaa sen ja plärää sisällön melkein läpikotaisin, kunnes pysähtyy eräälle aukeamalle, johon on kirjoitettu verellä nimi: Toko. Kyoko on tyytyväinen löydöksestä ja vahvistaa sormen olleen kynää mahtavampi.


Piti ihan googlata kakuto.


Okot tarkoittaa ihan varmasti jotain.


Toko got fingered.

Tässäkö siis murhaajan syyllistävä Sakuran kuolinviesti? Aoi innostuu vedenpitävästä todisteesta, mutta itse näen vuotavan seulan. Makotostakin tämä on nyt liian helppoa. Sakuran ruumiin luona nimenomaan todettiin, että uhrin kämmenet olivat putipuhtaat. Todellinen murhaaja on siis kirjoittanut viestin kääntääkseen katseet Tokoon, joka onkin näppärästi eräs pääepäillyistä. Kirjaimellisesti äskeisen lauseen kirjoitushetkellä keksin, että tämän vihjeen perusteella Hiro voisi olla murhaaja, koska vain Hiro tiesi ketkä kaikki Sakura oli kutsunut hupihuoneeseen. Toisaalta taas kengän koko tuskin täsmää. Tai hetkinen nyt! Sakurahan oli kertonut kutsuaikeistaan myös Aoille, jonka kenkä… ehkä täsmäisi. Hmm. Hmmm! Ei helvetti, olisiko tämä nyt sitten tässä? Kyllä minä sitten niin mieleni pahoitan. Tai sitten Togami oli kolmikon valehtelija. Tokon voi ehkä unohtaa, sillä tuskin tyttö nyt omaa nimeään kirjoittaisi ellei Genocide Jill olisi ollut asialla. Tai sitten Sakura todellakin teki itsarin ja syyllisti asiasta Tokoa, kunhan oli… ensin pessyt… kätensä. Niin. Tuota. Kyllä tämä meneekin kutkuttavaksi, kun mistään ei voi olla satavarma! Tai sitten olen vain hidas. Toisaalta peli on johdatellut väärille jäljille nokkelasti ennenkin.


Entä jos tappaja pakenee pyöreään huoneeseen?


…finger to do so.

Eikä muita jälkiä tule, sillä Monokuman viesti kajahtaa eetteriin, kun antoisat tutkimuksemme ovat olleet niin pahuksen tylsää viihdettä. Etsivöinnille pannaan nyt stoppi ja suunnaksi otetaan oikeussali. Makoto kuulostaa ajatuksissaan hieman katkeralta, sillä vaikka tässä selvisikin yhtä jos toistakin, suljettu huone pysyy suljettuna… kunnes toisin todistetaan.


Siinä meillä rehtori.


Eli ovi oli puoliksi auki.

Ja minähän todistan, vaikka henki menisi.