69 - Luku 5, Deadly Life, osa 2

Kristuksen kivekset ja notta ristus, tätä en osannut ennakoida enkä tullut edes ajatelleeksi moista. Hope’s Peak Academysta on siis luotu valtava reality-studio, mikä kyllä selittäisi kaikkialla toljottavat kamerat ja eristyksen ulkomaailmasta autenttiseksi BB-kopioksi murhatwistillä. Ihmiskunnassa on kyllä jokin pahasti vialla, jos tämä todellakin on suosituin ohjelma kaikkialla. No… niin. Itse ainakin katsoisin. Ilmankos Sakurasta olikin jo tehtailtu mättöpeli oheistuotteeksi. Kenties pelaan itsekin franchisen oheispeliä, jossa tapahtumat tapahtuvat suorana. Tosifaneilla on jo Monokuma-pehmolelu ja päivittäisiä tapahtumia ruoditaan DR Extrassa jonkun Janne Katajan kikattaessa Mono-studiossa kuin pistetty sika. Tilaa nyt DR 24/7 ja pääset seurailemaan kaikkia kameroita! Tietenkään ei ole varmaa, näytetäänkö tätä tv-kanavien suostumuksella. Olisi sopivampaa ja kertaheitolla pirullisempaa, jos Hope’s Peakin takapiru olisi kaapannut signaalit maailmanlaajuisesti, jotta tämä hurmejuhla näkyisi kaikilla kanavilla. Vähän kuin suuremman mittakaavan Max Headroom Incident. Vai mikä muukaan selittäisi Hiron identtisten kanavien surffailun? Siinä olisi maailmalle ilosanomaa kerrakseen toivosta ja epätoivosta. Voisi myös olettaa, että tällainen räikeän rikollinen toiminta olisi kantautunut virkavallankin korviin, kun ei tämä ainakaan salaista vaikuta olevan. Ellei virkavalta ole leikissä mukana. Ja hallitus.

Monokuman täytyy toistaa pöyristyttävä väittämänsä leikin luonteesta epäuskoiselle Makotolle, joka ei vieläkään käsitä homman tarkoitusta. Muiden tyrmistys on niin suunnatonta, että jopa Togamin viileä ulkokuori järkkyy. Miten tämä on mahdollista? Monokuma antaa epämääräisen selityksen jostain tempusta ja vaikuttaisi siltä, että murhaleikki on kuin onkin maailmanlaajuinen piraattilähetys. …Mikä tekee tästä suorastaan absurdia. Makoton mielen natistessa liitoksistaan Monokuma selittää agendaansa pikku paljastuksistaan ja jopa tempustaan saada heidät datakeskukseen. Kaikella ruokittiin katsojien ehtymätöntä mielenkiintoa. Karhu aikoo näyttää maailmalle todellisen epätoivon. Hän retostelee heidän olevan äärimmäisessä reality-ohjelmassa.


333-333-333 WE PRESENT A SPECIAL PRESENTATION


Konami-koodi.


Käyttäisit rasvaa.


Tuota varten on Cheaters, Just for Laughs, Putous ja TV7.

Kun Aoi ärähtää julkisen touhun herättävän negatiivista huomiota virkavallassa ja muissakin ja Hiro yhtyy jatkaen pelastusoperaatioista, Monokuma vihjailee, että on tänne yritetty tulla. Paino sanalla yritetty. Kenties Hope’s Peakin nurtsi on miinoitettu ja aseistettu. Tai oikea koulurakennus on tyhjillään ja sen kaksoisversio on rakennettu hämäykseksi jonnekin toisaalle. Monokuma ei oikein usko, että pelastajia tulisi ovista ja ikkunoista (koska kaikki on säpissä) ja vähättelee muutenkin aihetta.


Asemalla tulisi kova tappelu suosikkihahmosta.


Aika tyhmää huutaa televisiolle.

Togamin mielestä kollektiivinen signaalikaappaus vaatisi hillittömät resurssit, mutta ei Monokuma aio kertoa salaisuuksiaan. Sitä ennen on jatkettava murhaleikkiä. Varmemmaksi vakuudeksi monitorista kajahtaa virallinen ruumiinlöytöilmoitus. Aoi ei voi käsittää oikeudenkäyntien jatkuvan ja Monokuma häipyy täpinöissään paikalta kunhan on ensin nauranut itsensä kipeäksi ja jakanut uusimman Monokuma-kansion.


Togami ei ole kuullut oheistuotteista.


Aivan niin, päiväkirjahuone.


”Laugh and grow fat!”


Todellisempia sanoja ei koskaan ole puhuttu.

Paluu epätodelliseen todellisuuteen vie aikaa. Hiro ei ymmärrä puheita epätoivoviihteestä eikä karhun ylösnousua, Aoi on allapäin paon oltua niin lähellä ja Toko ihmettelee oikeudenkäyntiä. Togami pääsee ensimmäisenä tilanteen tasalle ja julistaa, että Kyokon murhaaja on selvitettävä. Hiron kummasteltua asiaa Togami selittää, että jos Monokuma on elossa, takapiru eli Mukuro Ikusaba on myös elossa. Kenelle muullekaan ruumis kuuluisi kuin Kyokolle? Vai onko täällä kolmas tapaus irrallaan? Entäs se rehtori sitten? Makoto ei tuota usko mielessään eikä liioin ääneen. Togami toteaa kiukkuisesti, että minun on parasta sitten tonkia totuus, sillä joku meistä saattaa olla murhaaja. Tosin hän ei mene vannomaan meidän osallisuuttamme murhaan, sillä hänen tulee selvittää itsekin erinäisiä seikkoja, joista minulla ei ole minkäänlaista käsitystä.


Ditto.


Ehkä sitten ensi luvussa.


Lukitsetko vastauksen?


En usko.


Jo pelkkä ajatus Lemuriasta tappoi Kyokon.


”I don’t even have time to explain why I don’t have time to explain.”


And buried.

Jonkun murhatutkimukset 

Makoto aloittaa etsivöintinsä olemattomilla ennakkotiedoilla, mutta jo heti alussa tiesin, että loppu alkaa lähestyä, kun letkeään murhatutkimusbiisiin tuli erittäin vängät kitarariffit messiin. Oli virnisteltävä. Tuli jotenkin Shoji Meguron (Shin Megami Tensei -hovisäveltäjä) tuotanto mieleen. Monokuma-kansion tiedot herättävät vain lisää kysymyksiä. Toistaiseksi tuntematon uhri sai puukosta, joka meni kokonaan ruumiin läpi. Lisäksi häntä oli hujautettu päähän metalliputken kokoisella esineellä. Ruumis on myös muiden haavojen peitossa, mutta niillä on ikää useita päiviä. Päätälliin löytynee vastaus tai sitten ei, mutta muut haavat ovat pelkästään omituisia.

…They had also been struck in the head with an object about as thick as a metal pipe. The body was covered with other wounds, but these were at least several days old.

Siirryn rikospaikalle eli puutarhaan, johon kaikki muutkin ovat kokoontuneet jututettaviksi. Siispä jututan. Hiro ilmoittaa kellonajaksi yksitoista ja tätä kautta saan kyhättyä Makoton mietteistä jonkinlaisen totuusluotiaikajanan aamulle. Makoto heräsi aamukuulutukseen seitsemältä ja tapasi Aoin puoli kahdeksalta ruokasalissa. Siellä vietettiin aikaa vajaat puolitoista tuntia, sillä kun he siirtyivät porukalla murtautumaan kansliaan, Toko kertoi kellon olevan yhdeksän. Näihin aikoihin myös löydettiin mysteeriruumis.


Lemuriassa tätäkin voi kutsua työksi.


…together they head to the headmaster’s room. 9 a.m.: Toko is told to find the pickaxe in the garden, where she discovers the body.

Togami kehuu oivallista ajoitusta, vaikka olisin voinut pyöriä ympyrää kolme tuntia ennen keskustelua. Äijä tivaa Makotolta alibia eli täsmällisemmin: missä olin yöllä? Makoto selittää jotain epäuskottavaa pahoinvoinnistaan ja nukkumisestaan. Togami tietää murhan tapahtuneen yöajan alkamisen jälkeen, sillä hän kävi alkuyöstä puutarhassa etsimässä väkeä hajonneen Monokuman luokse. Silloin paikalla ei ollut ruumista. Hän arvasi hippi-Hiron löytyvän täältä ja he siirtyivät hakemaan Tokon ja Aoin kämpistään liikuntasaliin. Koska nelikko oli perillä toistensa liikkeistä, vain Makotolta puuttuu alibi. Ja niin kai Kyokoltakin, jolta puuttuu myös henki. Ehkä. Togamille ei oikein kelpaa alibiksi selittelyt sikeästä unesta, kun en tullut avaamaan ovea. Taidan lähteä oikeudenkäyntiin pääsyytettynä. Minullahan se murhapuukkokin oli, ehheh.


Hope’s Peak Academyssa.


Hiro varmasti henkevää seuraa.


…Yasuhiro, Toko, and Aoi were in the gym the entire night, and none of them were alone at any point.

Koska Tokosta ei ole mitään hyötyä, juttelen Aoille, joka kysyy, miltä ruumis näytti ennen räjähdystä. Makoton muisteluista saa kätevän yleiskatsauksen irvinaamarista ja vatsahaavasta. Panin merkille, ettei maahan ollut päätynyt verta. Varsin merkillistä, jos puukko läpäisi ruumiin.


Vain yksi useista mysteereistä.


…but the blood was still wet. It was noted, however, that there was no blood on the ground around the body.

Togamin jalkojen juurelta löytyy osittain hiiltynyt murhapuukko, joka näyttää Makotosta tutulta. Hän palaa häröyöhön ja sängyn edustalla moraa heilutelleeseen häröhenkilöön. Makoto arvelee puolustautuneensa kuumehoureessa ja napanneensa puukon, mutta jos Kyoko on vainaja, miksi tyttö olisi hyökännyt Makoton kimppuun? Mitä ikinä Makoton huoneessa tapahtuikaan, hän ei tiedä selkeää vastausta.


Ei pidä nukkua, jos vahingossa tappaa toisia.


…the masked assailant was holding when they attacked Makoto.

Ruumiin edustalle on kertynyt erinäisiä sirpaleita, joista suurin näyttää tutulta. Kuvan perusteella se voisi olla seinään pultatun taulun kulma, mutta eihän siinä nyt ole mitään järkeä. Makoto näyttäisi kuitenkin tietävän mihin mennä myöhemmin. Minulla ei leikannut välittömästi, mutta kartan huutomerkki aiheutti keskisuuren ahaa-elämyksen.

Sitä ennen katsastan ruumiin tarkemmin. Yläpuolisko siitä on kostea, koska Makoto heitti siihen sangollisen märkää nestettä (maito), alapuolisko puolestaan on täysin kuiva. Retkottavasta käsivarresta avautuu kaksikin yksityiskohtaa. Uhrilla on pitkät tekokynnet ja kauempaa tähtimäiseltä näyttänyt kämmenselkäsuttu pelkistyy läheltä jonkinlaiseksi koiratatuoinniksi. Se voisi melkein olla peräisin Ace Combat -sarjan äärimmäisen tyylikkäistä lentuetunnuksista. …Mutta missä Kyokon hanskat ovat? Tai sitten tämä ei ole Kyoko.


Varmaan juutalainen, kun on polttotähti kädessä.


…wet, while the bottom half remained dry.





Jotta tutkimukset eivät jää vajaiksi, astun vajaan. Hehheh. Hah. Öh. Sinne on ilmestynyt pressu, jonka yläpuoli on kostea ja pinttyneen lian peitossa. Alapuoli on kuiva ja putipuhdas. Kirjoitushetkellä eli punaoven kynnyksellä en vieläkään ole täysin varma, miten pressu liittyy mihinkään. Olisiko uhri tapettu jossain muualla ja siirretty sitten puutarhaan? Kosteuden voisi selittää sprinklereillä, mutta enpä mene asioiden edelle. Mitään muuta vajasta ei paljastu, hakkukaan ei riitä todisteeksi.


Amiraali Ackbar tietää.



Kanakopista on kadonnut asukas. Melkein arvasin. Nyt kotkottajia on neljä. Hiro kyllä muistaa kysyttäessä, että kanoja oli täsmälleen viisi. Yölläkin oli. Hän saa hepulin vilkaistessaan sisään. Ihan maailman rakenne järkkyy. Tiedän sen verran, että kolmeentoista verrattavissa oleva nelonen on varsin kurja luku Japanissa, Kiinassa, Koreassa ja Vietnamissa, sillä sen lausunta kuulostaa sanalta ”kuolema.” Mutta onko viides kana kuollut? Missä se vipeltää? Kuten pressunkin tapauksessa, minulla ei ole minkäänlaista käsitystä, miten kadonnut kana liittyy mihinkään. Pressun vielä jotenkin käsittää, mutta kuitenkin kana on murhaaja tai muuta fiksua.


Lemurian mutantteja!


Lemuria nousee taivaalle neljällä rakettimoottorilla ja pimeys valtaa maailman.

Sprinklerisäädintaulun äärellä Makoto muistaa, että sprinklerit käynnistyvät aamuisin puoli kahdeksalta eikä aikataulua voi Monokuman mukaan muuttaa. Makoto ei sano sitä ajatuksissaan tai ääneen, mutta totuusluodilla todistettaneen, että murha on tapahtunut puoli kahdeksan jälkeen eli aivan äskettäin. …Ellei joskus yöllä listittyä uhria tuotu pressun varassa puutarhaan sprinkleröinnin jälkeen. Tällöin pressun toinen puolikas olisi sotkeutunut kosteasta maasta. Miksi sitten pressun puhtaassa puoliskossa ei ole verta??


Jerry Sprinkler Show’ssa kaikki kastuvat.


…would have gotten wet.

Vaikka murhapaikka on koluttu läpikotaisin – ei, se jättikukka ei taida liittyä tähän ellei viides kana ole mennyt terälehtien kätköihin – Makoto ei ole saanut vielä tarpeekseen. Mysteerisirpaleen lisäksi Kyokon huonekin voisi olla kutkuttava matkakohde. Avain täytyy kinuta Togamilta, mutta ei kai toki nyt herttinen sentään suinkaan hän mitään pääsyytetylle anna. Se ei tarkoita sitä, etteikö Togami tulisi mukaan, mutta sitä hän ei tee ihan heti ja myöhemminkin hän tulee, jos hän on hyvällä tuulella. Tai sitten ei. Togami tuntuu olevan harvoin hyvällä tuulella.


Keksin kyllä jotain päästäni.


Ei se minun vikani ole, että olen öisin niin suosittu.

Suuntia on yksi: liikuntasali. Onneksi pikamatkustus on keksitty. Onneksi käytin sitä vasta paluumatkalla. Monokuman surkeat jäännökset eivät ole hävinneet mihinkään. Pommi on. Ilmankos sirpale näyttikin niin tutulta! Siinähän oli osa ajastinpaneelista, jota kuvailin aiemmin. Jos kyseessä on sama pommi, miten se päätyi uhrin luokse ja toimintakuntoon? Veikö joku meistä viidestä sen sinne? Kenties ruumiin löytänyt Toko/Jill? Tuskinpa tyttö sentään olisi silloin lähestynyt uhria. Vai veikö Monokuma puretun kaverinsa pommin pois ja viritti sen uhrin luokse källiksi? Katsojathan tykkäävät räjähdyksistä. Voisin keksiä lisääkin skenaarioita, mutta järkevää vastausta en keksi. Annan aiemman totuusluodin päivittyä ja palaan pikavauhtia takaisin rikospaikalle.


Monokumalta on sielu viety.


Päivitetty teksti: There were bits of charred debris near the body. It should be noted that the bomb which had been removed from Monokuma in the gym had disappeared. It's hard to imagine these two events are unrelated...

Togami lähtee heti mukaani Kyokon huoneeseen. Ei edes tarvinnut suostutella saati lahjoa. Huone on yhtä persoonaton ja koristelematon kuin Makotolla. Onhan tässä tullut jo eräiden äärimmäisyyksiä kuvastavat huoneet nähtyä. Kyokon huone olisi voinut olla vuorattu kysymysmerkeillä. Togami on pettynyt Makotoon, kun hänet raahattiin tänne Kyokon ymmärtämisen vuoksi. Makotolla olisi parasta olla jotain konkreettista vihiä antamassa suuntaa. Ja hänellähän on. Makoto muistaa Kyokon kirjeen, jonka saa avata vain, jos tälle käy jotain. Togami tokaisee, että on Kyokolle ainakin jotain käynyt, joten on totuuden aika.


Voisin tökkiä sinua silmään.


Jos siinä on myrkkyjauhetta?


We got no troubles, life is the bubbles, under the sheets, under the sheets

Jaa, totuus on varmaan lakanoiden alla. Epäilemättä Kyoko ennakoi, että Makoto pääsisi jotain kautta tänne asti, jotta keksisin, että kyse on nimenomaan Kyokon lakanoista. On siellä jotain… mutta ei mitään Kyokoon liittyvää. Tosin Kyoko ilmeisesti varasti senkin kansliasta. Kyseessä on Mukuro Ikusaban oppilasrekisteri.


Kyoko, sinäkö siellä piileskelet?


Disco Airlines flight 78.


Halusin vain angstata vähän.

Kuudestoista oppilas on oikeasti äärimmäinen sotilas; asevoimien ammattilainen, joka on koulutettu surmaamaan kaikilla mahdollisilla aseilla. Armeijaan nuorella iällä höynähtänyt likka katosi keskikoulun kynnyksellä lomaillessaan perheensä kanssa Euroopassa. Juttu pääsi uutisiin ja vaikka katoamista tutkittiinkin, Mukuroa ei löytynyt. Kolme vuotta myöhemmin Mukuro teki Japanissa odottamattoman paluun. Kateissa ollessaan hän oli liittynyt palkkasoturiryhmään nimeltä Fenrir hankkimaan taistelukoulutusta. Mukuro ei milloinkaan kertonut, miksi palasi kotiin.


Kuten gunblade, groovitron ja dubstep-pyssy.


Kyllä on eeppinen ala-aste.


Itä-Euroopassa sattuu ja tapahtuu.

Tuikitavallinen Makoto tuntee astuneensa eri maailmaan ja yrittää vertailla omaansa tähän äärimmäisyyksien, palkkasoturiryhmien, murhanhimoisten karhujen, murhaleikkien, sarjamurhaajien ja epätoivon älyvapaaseen ulottuvuuteen. Minulla puolestaan välähti, sillä nyt on pakko myöntää, että ennen kuin aloitin tämän blogin ja ennen kuin pelin osto oli edes harkinnassa, törmäsin jossain jotain kautta piirrokseen raskaasti aseistetusta animeneitosesta, joka taisi olla peräisin juurikin Danganronpasta. En muista ollenkaan kuka hän oli tai miltä hän tarkemmin näytti. Peliä jatkaessani ja blogia kirjoitellessani minua on jatkuvasti vaivannut, missä yhteydessä tällainen hahmo ilmestyisi kuvioihin. Kun Genocide Jack tuli alkupuolella puheeksi, luulin häntä kyseisen piirroksen hahmoksi. Ja kyllä, Kyokokin on käynyt useasti mielessä. Olisi tarpeeksi kahjoa, jos Kyokokin olisi Fenririn palkkalistoilla ja Mukuro olisi Kyokon kilpakumppani. Mistä sitä tietää? Luonnollisesti en uskalla tällä hetkellä googlata mitään aiheeseen liittyvää. Voin tietysti muistaa väärinkin.


Pian Makoto tajuaa olevansa kasa dataa.

Epätavallisessa ympäristössä varttunut Togami tunnistaa Fenririn. Hän luonnehtii Fenrir Mercenary Corpsia laumaksi sotahulluja, mutta on heillekin käyttönsä. Togami on jatkamassa kiinnostuneena huhuista, kun Monokuma kiilaa väliin. Nallen ajoitus on tuskin sattumaa. Monokuma äkkää profiilin, mutta ei nylje meitä elävältä eikä aio rangaista varastelevaa Kyokoakaan. Karhu muistaa, ettei täällä ole varastelusääntöä ja pitää periaatteistaan kiinni. Sakuran ruumiille hän kyllä tekisi tuhmuuksia, kun mokoma murtautui kansliaan. Togamin kysyttyä sääntöjen ehdottomuudesta Monokuma paasaa rakenteen ja järjestyksen tärkeydestä. Siksipä hänkin noudattaa omia sääntöjään. Pitäähän pelin olla kaikille reilu. Monokumalle tietty noin muuten hiukan meitä muita reilumpi.


Minä omistan heidät.


Ymmärrän.


Ihmettelen kyllä vähän muita juttuja.


Syö paskaa.


Monokumanhan pitäisi nukkua asuntolassa tai hän rikkoo sääntöjä.

Reiluuden nimissä Monokuma paljastaa, että sääntöjen kirjoittaja on mukana tässä murhaleikissä. Eihän hän missään vaiheessa kertonut heille osallistujien todellista lukumäärää. Heitähän oli yhteensä viisitoista Hope’s Peakin eteissalissa. Silloin joskus siis, siitä on aikaa. Koska tuosta saattoi jäädä hampaankoloon väärinkäsitys jos toinenkin, Monokuma virallistaa seikan, jonka puoliksi tiesimmekin. Murhaleikissä on yhteensä kuusitoista osallistujaa.


Spike Chunsoft?


Nostalgisia kuvia.


Sinun Super Makea Kuusitoista.

Kyokon kuiskausviesti mielessään Makoto tajuaa, että Mukuro taitaa olla vastuussa säännöistä. Togami ei käsitä, miksi Monokuma kertoi heille asiasta. Yksinkertaista. Pitäähän katsojienkin pysyä juonenkäänteistä kärryillä. Eihän tämä show muuten olisi huippusuosittu. Monokuma muistaa ennen katoamistaan vielä yhden paljastuksen, joka on tavallaan kosto Kyokolle. Kuten olen huomannut, Kyoko käyttää hanskoja. Kuten en ole huomannut, hän käyttää niitä peittääkseen rujot arpensa.


1/5 liikaa tekstiä ei räiskintää


Sosiaaliset oikeussoturit siellä raivoamassa.


Kyoko on Mukuro!


Nyt loppui virtuaali-ihastus. :/


…is to hide something she doesn’t want anyone to see.

Makoto muistaa yläkerrassa kärventyneen ihmisraadon ja tajuaa sen käsivarren epäkohdat. Uhrin tatuointia ei voi oikein mieltää arveksi. Eli mitä hittoa, onko uhri sitten Mukuro? Kuten perustason mytologisten nimien pudottelusta perillä olevat tietävät, Fenrir on norjalaistaruston hirviösusi ja palkkasoturiryhmässä jäsenet oletettavasti saavat yhteenkuuluvuuslesotusleiman ihoonsa. Ovatko Kyokon arvet peräisin yrityksestä raastaa Fenrir-tatuoinnit pois? Melkein pelottaisi olla oikeassa, mutta tässä vaiheessa en keksi mitään järkevämpääkään.

Togami kehottaa minua ja Makotoa unohtamaan Kyokon, sillä Monokuman ansa on oleellisempi. Koska Makoto on hidas ja vähän tyhmä, Togami vääntää rautalangasta, että karhu tuli kertomaan Mukuron olevan vastuussa säännöistä. Miksi kummassa heille kerrottaisiin nyt asiasta? Makoton selitykset katsojien miellyttämisestä eivät riitä, sillä Togamin mielestä kuudennentoista oppilaan paljastus vahvisti Mukuron liittyvän oikeusjuttuun. Ehkä Mukuro tappoi Kyokon. Se selittäisi tarpeen oikeudenkäynnille ja leikin jatkolle.


Ainakin Jumala teki minut, toisin kuin sinut.


Ai. En kuunnellut.


Melko yllättävää.

Sellaista Togamikin ajatteli aluksi, mutta Monokuman puheiden perusteella hän muuttaa mielensä ja painottaa, että Mukuro ei ole syyllinen. Makoto on hyvin hämmentynyt, mutta Togami jatkaa. Mikäli takapiru olisi äärimmäiseen epätoivoon kätkeytynyt neiti Ikusaba, Monokuman käytös olisi järjetöntä. Miksi pääpahis paljastaisi muille oppilaille itsensä? Makoto alkaa ymmärtää ansan. Mukuroa epäilemällä päätyisimme väärään johtopäätökseen ja se olisi hei hei koko konkkaronkalle. Kuka sitten on tappaja ja kuka on tapettu?


Sinä olet!


Trollaillakseen.

On Kyokon huoneessa muutakin. Pöydällä lojuu puukaiverruslätkä, jonka merkitystä Togami ei ymmärrä. Makoto tunnistaa sen avaimeksi, joita käytetään perinteisten julkisten kylpylöiden säilytyskaapeissa. Ei Togami varmaan sellaisissa asioi. Tai ei myönnä asioivansa. Hän kuitenkin keksii, mihin avain saattaisi sopia. Viidennen kerroksen dojon kaappirivistöön. Kaappeja oli sopivasti kuusi, ja tässä avaimessa on erittäin sopivasti numero kuusi. Siirrymme dojoilemaan, sillä Togami ei näytä päästävän minua omilleni.


Miksei kylpylän avainkorttien salasanoja ole kryptattu?


Siksi haiset niin pahalle.



Dojon kaapista löytyy kokonaista kaksi totuusluotia, joille on vaikea löytää järkevää selitystä: kymmenen titaaninuolta ja epämääräinen veritahrainen jeesusteippimytty. Tehtiinkö jesarista uhrin vatsaan tähtäinristikko, johon täräytettiin täysosumia titaaninuolilla vai mitä ihmettä? Vai muksittiinko uhria kupoliin nuolilla? En näe yhteyttä enkä keksi mitään fiksumpaa. Johtolankojen kohdalla tämä viides keissi tarpoo aivan älyttömiä latuja!


Noilla kaataa titaaninkin.


Mihin jesaria EI käytetä?!





Togami huomioi, että avaimen päätyminen Kyokon huoneeseen on varsin omituista. On hänellä mielessä muutakin, mutta hän jättää pohdintansa sanomatta, sillä eräs seikka pitää vielä selvittää. Togami päsmäröi meidät Hope’s Peakin omituisuuksia tursuavaan arkistoon etsimään lisätietoja Fenrir Mercenary Corpsista.


Joku pani sen sinne. Eikö olekin loogista?


Tutkimushuoneeseen?

Togami löytää heti etsimänsä ja ojentaa Makotolle takahyllyltä kansion, jonka etusivua koristaa kovin tuttu susihukka. Koska keskinkertaisuudella kyllästetyltä Makotolta puuttuu kielipää eikä hän edes tajua kielen olevan ranskaa, turhautunut Togami joutuu käännöshommiin.


Well, pardon my French.


Ja niin Makoto vietti loppuikänsä orjatyössä.

Kansiossa kerrotaan Lähi-idässä operoivan Fenririn olevan eliittitaisteluyksikkö, joka harrastaa suoraa toimintaa. Ryhmä pullistelee yksittäisen soturinsa olevan sotilaskomppanian väärti. Fenrir on ollut mukana lukemattomissa taisteluissa ja erittäin salaisissa operaatioissa, kunnes ryhmän toiminta lakkasi jokin aika sitten täysin. Vahvistamattomien raporttien ja huhujen mukaan Fenririn pääjehut tapettiin, jotta valtiolliset salaisuudet eivät vuotaisi. Lisäksi uskotaan, että Fenrir luhistui sisäisiin jännitteisiin. …Joten mitä, Mukuro suuttui Kyokolle?


Nanomachines, son!


Sif on kovempi susi.

Tarinatuokion jälkeen Makoton todellisuudentaju venyy ja paukkuu, mitä tuntuu tapahtuvan Togamin seurassa varsin usein. Togami palauttaa hänet todellisuuteen, johon epätodellisuus vaikuttaa yhdistyneen, ja runoilee hetken arvaamattomasta maailmasta ennen kuin kysyy, jäikö selonteosta mitään käteen. Muistaa Makoto ainakin Fenrir-nimen taustan, kun ragnarök on aina siisti sana ja kaikkea. Siitä Togamille tuleekin mieleen valistaa nyyppää FMC:n initiaatioriitistä, jossa jokainen sotilas saa kehoonsa Fenrir-tatskan. Tulihan se sieltä.


Sinäkin valitettavasti olet.


Susipaidatkin kovassa suosiossa.


…years later. Apparently, every member of Fenrir gets a tattoo somewhere on their body to represent their membership in the group. (kunnon verbivirhe tuossa!)

Kun Makoto on ällistynyt ja viimeinenkin totuusluoti päivittynyt, on Monokuman kohtalokkaan kuulutuksen vuoro. Aika marssii eteenpäin. Niin marssimme mekin, kohti oikeussalia. Eikä minulla ole harmainta aavistustakaan, miten osa totuusluodeista liittyy mihinkään. Enkä tiedä kuka on murhattu. Enkä tiedä kuka on murhaaja. Enkä tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. Ennen minulla oli sentään jonkinlainen ennakkoaavistus. On minulla nytkin. Kaksintaistelu käydään Kyokon ja Mukuron välillä. Saapuuko jompikumpi paikalle? Tai sitten joku meistä muista on sotkeutunut tähän kaikkeen. Keksin nytkin kyllä kaikkea hölmöä ja vähemmän hölmöä kirjoittelunkin aikana, joten enköhän minä ainakin jossain osu oikeaan. Tai kaikessa rytinällä metsään. Loppu lähestyy. Ehkä.


…university deadlines… eikun.