23 - Toinen oikeudenkäynti, osa 1

Rahtihissin kokoinen hissikori rämistelee lautateinit Monokuman kaikkein syvimpään. Tuomari jo hehkuttaa innoissaan uudenlaista salia, mutta huomaan vain värien muuttuneen ehkä hitusen tai sitten olen sokea. Togamia ei epäolennaiset höpinät kiinnosta. Arvatenkin hänellä on vain Makoton logiikan päihittäminen mielessä. En päästä pääepäiltyäni helpolla. Kaikki ottavat omat paikkansa kuolleiden taulujen viereltä ja Makoto käy läpi sisäisen ”a deadly judgment, a deadly deception, a deadly betrayal” -monologinsa, jonka on kai oltava jonkinlainen psyykkausmekanismi. Pitää se kuitenkin paikkansa, sillä tulen olemaan keskeisessä vastuussa seuraavasta teloituksesta. Mutta murhaaja listi Chihiron, joten en anna armoa. Varsinkaan kokoomusnuorille.


Dramaattiset hissimatkat jatkuvat.


Ovatko lamput IKEAsta?


”Why don't you have a seat over there?”

En tee suurempia alkuvalmisteluja, sillä aiemmin aktiiviset kyvyt ovat edelleen käytössä ja koen Hiron Crystal Predictionin vähentävän hauskoja debattiheittoja, joten en ota sitä käyttöön. Muutenhan olen Hiron ja Aoin perässä vain netonnut kykypisteitä, mutta näköjään niillekin on käyttöä, kun uusi kyky veisi jo viisi pistettä. Onpahan pahan päivän varalle pelivaraa.



TOINEN OIKEUDENKÄYNTI



Koska käsiteltäviä asioita tuntuu olevan enemmän kuin alussa ja oikeudenkäynnin perusasiat ovat tuttuja, päästään alussa heti asiaan. Kukaan ei enää edes ihmettele järjestelyjä. Monokuma tosin esittää muistutuksena perussäännöt – eli syytetty teloitetaan, muussa tapauksessa kaikki – ja aloittaa itse antamalla heille teeman, josta oppilaat lähtevät sitten purkamaan sotkuista vyyhtiä. Murha-asedebatissa olen hieman ruosteessa, kun ammun muutaman kerran ohi Hiron rautaputkiheitosta. Sen verran annan kämmeilleni anteeksi (eli nössöilen), että jos perseilen sorminäppäryyden kanssa, aloitan kernaasti alusta, sillä tulevien repliikkien vauhtia, suuntaa ja katoamisnopeutta on hankala ennakoida. Sitä paitsi tässä viimeistään vahvistui, että sormella sohiminen ei voi olla vain vähän sinnepäin, ja osumaan pitää ottaa ennakkoa, kun luoti ei murskaa ristiriitaa sillä sekunnilla. Jos tallentaa ennen debattia, ei samaan tilanteeseen paluussa kulu kauaa. Väärät johtopäätökset sen sijaan ovat selkeästi omia virheitäni, joten annan niiden kasaantua kollektiiviseksi häpeäksi.


Korppilaumat sotivat kakkimalla.


Getting a Head in the Lucrative Field of Artist Management


Matemaatikon kauhu.


Murha-ase on tiski.

Makotolla on parempaa tietoa käsipainosta, jonka muotoisesta tällistä Chihiron koodit olivat murtuneet. Togami tarttuu heti keskusteluun ja vie sen haluamaansa suuntaan, sillä syyllinenhän on varsin selkeä: Genocide Jack. Tämä selvä, heristetään nyrkkiä näkymättömälle pirulaiselle ja mennään sumpille odottamaan seuraavaa murhaa. Muut ovat sen verran epäuskoisia, että saan luvan tukea väitettä seuraavassa debatissa, vaikka Togami sillä suojeleekin itseään.


Haavan painokin täsmää.


Heinous Anus kiinni.

Tauoton debatti muuttuu kertaheitolla hauskemmaksi, kun siihen lisätään uusi taso. Valkoinen kohina ei ole valkoista eikä kohinaa eikä se liity mitenkään taajuuksiin tai signaaleihin. Debateissa se koostuu erinäisistä satunnaisista violeteista häiriövirkkeistä, joita ilmestyy varsinaisen väitteen sekaan liukumaan mihin sattuu. Jippona on se, että häiriöt pitää ikään kuin vaimentaa pois äänenvaimentimella, jotta niitä ei vahingossa ammu varsinaisella totuusluodilla, kun ne sattuvat oranssin ristiriidan tielle. On tälle näppäinkomentokin, mutta Vitan nokkela takakosketusnäyttö pääsee kunnolla oikeuksiinsa. Takapuolen taputtelu on hämmentävän mukavaa, kun varsinaisella tarkkuudella ei näytä olevan väliä. Kohinan voi jättää rauhaan, mutta jokainen vaimennettu höpökommentti palkitaan lisäajalla aikarajaan. Varmasti tällä on merkitystä arvosanojenkin kannalta. Helpoimmalla vaikeustasolla missaa paljon, sillä kohinaa ei tule lainkaan.


Mustan kohinan kanssa on hankalampaa.

Debatti on kuitenkin helppo, kun Aoi väittää, ettei Genocide Jackista ole todisteita. Ollaan nyt sitten Togamin mieliksi ja kerrotaan kaikille meidän pikku salaisuudesta eli arkiston sarjamurhaajakansiosta. Togami kertoo heille Jackin iskujen yhteisistä piirteistä eli bloodlust-viestistä ja minun dekoodaamasta ripustustavasta. Siksi siis Chihirostakin on vastuussa sama henkilö. Muut eivät oikein usko, mutta Togami heittää kunnon pommin sanomalla suoraan, että Genocide Jack on Toko Fukawa.


Tämä on jo ristiriita itsessään, mutta valinta tulkitaan virheeksi, koska syyllinen otetaan puheeksi myöhemmin.


Joku urpo siellä hymisee.


Sukua Death Notelle.


Odotti lukemistaan.


Genocide ja Jack.


Nyt Hifumi helvetti.


Kerrohan toki.


Tai Tokon oikea identiteetti on Genocide Jack, miten sen nyt tulkitsee.

Väittämä otetaan epäuskoisesti vastaan ja syytetty jo sopertaa hämillään, mutta Aoi älähtää tytön veripelosta, josta kansanmurhaaja ei varmasti kärsisi. Togami vastaa tähän arvoituksellisesti, että Toko on ja ei ole Genocide Jack. Voisitko olla kryptisempi?


Enkä makaa.


(In the Butt)


Aoi ei ole hyvä vaikeiden sanojen kanssa.


Lemuriassa kaikki oli yksinkertaisempaa.

Saan sukeltaa Makoton mieleen ja poimia astraalihirsipuusta oikean sanan, jota itse asiassa mietin vähän aikaa. Kuusi kirjainta, keskellä H ja I. Sana ei juolahtanut heti mieleen, mutta summamutikassa heitin ensimmäiseksi kirjaimeksi S:n, kun vaihtoehtokirjainten kirjo oli huomattavan kattava. Mitään virheilmoitusta ei tullut ja vieläkin olin vähän hitaalla, mutta sitten muistin FFVII:n Gaea's Cliffin luolien rasittavan tuplapääbossin... SCHIZO.


KOHINA?


SCHISM??

Niinpä tietenkin. Vahvistan Makoton kansiotiedoilla Jackin kärsivän jakautuneesta persoonasta. Togami vahvistaa Tokon käytöksessä olleen jotain hyvin outoa myös. Kuten selvistä vaihtoehdoista poimin, tytön käytös muuttui täysin, kun hän saapui viimeisenä rikospaikalle ja pyörtyi. Hifumi ja Ishimaru ovat samaa mieltä. Eipä toista Tokoa veri enää pelottanut. Tytöstä vastuussa ollut Aoi kysyy, että linnoittautuiko tämä kämppäänsä puolustaakseen itseään Jackilta, mutta Togami kertoo Tokon puolustaneen muita Jackilta. Tokoa pelotti toinen todellisuus itsensä sisällä.


Tai sitten se oli vain Toko.


”I feel... happy!”


”Yeah, and dying. That's good, too. And black. And the moon. At least when you're dead, you can go around as an astrobody and visit places like New Orleans.”


Toinen Toko voisi olla hyvä onnettomuuspaikoilla.


Ja pelkäsi pahaa maailmaa.


HULK...

Toko jo yrittää änkyttää jotain ja Aoi tarttuu alkuun. Miten Togami tietää tästä näin paljon? Mutta Togamipa korjaa: miten hän saattoi kertoa tästä heille? Maailman tuleva herra kertoo heille eriskummallisesta keskustelusta, jonka hän oli käynyt Tokon kanssa. Toko oli avautunut hänelle sisällään kytevästä murhanhimoisesta pirusta. Nyt Togami tenttaa paikan päällä, että senkö vuoksi Tokolla oli ollut niin paha asennevamma.


...SMASH!

Toko önisee ja kakeltelee rikotusta lupauksesta. Ei tästä pitänyt muille kertoa. Togami vierittää syyn takaisin, sillä Toko tuli pyytämättä hänen luokseen avautumaan pikku surutarinastaan. Sitä paitsi Toko rikkoi lupauksensa ensin. Hän kun oli vannonut, ettei Genocide Jack pääsisi täällä valloilleen. Toko saa itsestään vähän enemmän irti. Toistamiseen näin ei tule käymään ja Togamihan lupasi deittaavansa häntä. Mutta ei mistään tuollaisesta ollut puhetta. Togami irvailee, ettei toinen puolikas tainnutkaan vastustaa kiusausta ja ensimmäisen puolikkaan hillintäyritykset olivat turhia. Hänestä on aika kuulla totuus Genocide Jackilta.


Ei Togamille kannata mitään luvata.


Unelmani murskautuivat juuri.


Ilmeisesti Tokonkin.


Teknisesti tämä on jo toinen luku.

Toko änkyttää, horjahtaa taaksepäin, mätkähtää oikeussaliin ja lattialta heidän keskuuteensa nousee pelätty sarjamurhaaja, äärimmäisen murhanhimoinen piru, itse Genocide Jack. ...Tai Jill.



.
..
…
….
…..
…...
…....
….....
….......
….........
….............
…..................



Nyt on lupa juosta.